Hyvinvointialuejohtajien sopimien erokorvausten haitari vaihtelee 77 000 eurosta noin 214 000 euroon, Uutissuomalainen kertoo.
Suurimmat erokorvaukset saisivat erotilanteessa nykyisen palkkatason perusteella Varsinais-Suomen Tarmo Martikainen, 213 600 euroa, ja Pirkanmaan Marina Erhola, 210 000 euroa. Toisessa ääripäässä on Itä-Uudenmaan Max Lönnqvist 77 400 eurolla.
Martikaisen korvaussumma edellyttää yli kuuden kuukauden ja Erholan yli viiden vuoden palvelussuhdetta. Jos heidän pestinsä loppuisivat aiemmin, erokorvaus jäisi puoleen.
Pääosa hyvinvointialuejohtajien erokorvauksista sijoittuu 100 000 euron ja noin 150 000 euron välille.
– Olisin ihmeissäni, jos kaikki erokorvaukset olisivat samansuuruisia, sillä alueet ovat hyvin erilaisia, Kuntaliiton johtava lakimies Johanna Sorvettula sanoo USU:lle.
Hän toimii Kuntaliiton perustaman Hyvinvointialueyhtiön määräaikaisena toimitusjohtajana.
– Johtajasopimus on aina kahden osapuolen välinen sopimus, jossa otetaan huomioon johtajan ja hyvinvointialueen näkemykset ja tarpeet. Siihen vaikuttavat myös alueen koko ja muut erityispiirteet.
Kaikki hyvinvointialuejohtajat ovat sopineet erokorvauksesta johtajasopimuksissaan. Pääsääntöisesti erokorvausta maksetaan, jos hyvinvointialuejohtaja ja aluehallitus ovat yhdessä todenneet luottamuspulan ja johtaja irtisanoutuu vapaaehtoisesti ennen irtisanomismenettelyn aloittamista.
– Erokorvaus kompensoi hyvinvointialueen johtajan heikompaa asemaa, sillä hänet voidaan irtisanoa luottamuspulan takia. Luottamuksen menettämisen syyt voivat olla hyvin moninaisia. Hyvinvointialuejohtaja on kuin toimitusjohtaja pörssiyhtiömaailmassa: kun hallituksen luottamuksen menettää, niin johtaja joutuu lähtemään, Sorvettula muistuttaa USU:lle.