Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen kertoo Uutissuomalaiselle, että noin 30 prosenttia kuntien omistamista sosiaali- ja terveyspalvelujen kiinteistöistä on jäämässä tyhjilleen, kun hyvinvointialueet supistavat palveluitaan.
Hän arvioi, että suurin osa tyhjilleen jäävistä kiinteistöistä puretaan.
– Kuntien arvion mukaan noin 780 sote- ja pelastustoimen tilaa jää tyhjiksi. Se tarkoittaa noin 226 miljoonaa euroa vähemmän vuokratuloja kunnille, Simpanen kertoo.
Arvio perustuu kunnille tehtyyn kyselyyn sekä hyvinvointialueiden palveluverkkosuunnitelmiin. Merkittävin muutos tapahtuisi vuosina 2026–2027.
Kun hyvinvointialueet aloittivat viime vuoden alussa, ne jäivät vuokralle kuntien omistamiin sote-kiinteistöihin. Osa hyvinvointialueista on jo tehnyt palveluverkkosuunnitelmia, joista käy ilmi, että iso määrä terveysasemia, vuodeosastoja ja tehostetun palveluasumisen yksiköitä jää vaille käyttöä.
Simpasen mukaan jo tehtyjen palveluverkkosuunnitelmien perusteella suurin leikkuri käy etenkin pienten kuntien kiinteistöissä.
– Leikkuri osuu pahasti hyvinvointialueiden reunamille, missä kasvukeskus on riittävän lähellä. Muuttotappiokunnissa asiakasvirrat eivät riitä pitämään yllä terveyskeskusta tai muuta sote-palvelua.
Simpasen mukaan pienen muuttotappiokunnan on hyvin vaikea ja kallis muuttaa esimerkiksi terveyskeskusta tai tuetun asumisen yksikköä johonkin muuhun käyttötarkoitukseen.
– Terveyskeskuksen muuttaminen esimerkiksi asunnoiksi on käytännössä mahdotonta.
Monessa tapauksessa edullisinta on rakennuksen purkaminen. Ylläpitokulut syövät kuntalaisten rahoja, kun kiinteistöä lämmitetään, ja siellä on mahdollisesti vain satunnaista käyttöä.