Uutissuomalainen kysyi kahdeksaltatoista poliittisesti sitoutumattomalta järjestöltä, miten ne suhtautuvat työntekijöidensä ja luottamushenkilöidensä ehdokkuuteen vaaleissa.
Vastanneista seitsemässä järjestössä ei ole asiasta virallista linjausta. Kaksi kolmannesta on asettanut eriasteisia rajoituksia.
Järeimpiin toimiin kuuluu vaalikarenssi, jonka aikana järjestö ei anna näkyvyyttä ehdokkaana olevalle omassa viestinnässään ja toivoo, etteivät ehdokkaat esiintyisi sen nimissä. Menettely on käytössä ainakin Suomen Luonnonsuojeluliitossa ja Animaliassa.
Luonnonsuojeluliitossa kuntavaaliehdokkaisiin lukeutuu hallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä (vihr.), joka pitää karenssia järkevänä ja tilannetta selkiyttävänä käytäntönä.
Tiukkaa vaalilinjaa vetää myös Greenpeace Suomi. Järjestössä on ääneen toivottu, etteivät työntekijät lähtisi ehdolle. Myös Marttaliitto toivoo, etteivät johtavat työntekijät ryhtyisi ehdokkaaksi.
Osa järjestöjohtajista ei itsekään pidä ehdokkuutta työnsä kanssa yhteensopivana, osa taas ei näe rooleissa ristiriitaa. Esimerkiksi Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka (sd.) on ehdolla ja pitää omaa poliittista toimintansa enemmän voimavarana kuin riskinä.
Kaikki vaalilinjauksia tehneet vastaajat ovat tarkkoja siitä, että ehdokkaiden on erotettava omat mielipiteensä järjestön näkemyksistä. Esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry ei salli nimensä käyttämistä tittelinä mielipidekirjoituksen allekirjoituksessa.
– Muuten sekoittuu liikaa, onko kyseessä järjestön mielipide vai henkilön poliittinen mielipide, Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta perusteli Uutissuomalaiselle.