Suomalaisten nuorten uskonnollisuudessa on havaittu yllättävä piirre, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Suomalaisista rippikoulua käyvistä nuorista pojat ovat tyttöjä uskonnollisempia. Asiasta kertoo Uutissuomalainen.
– Tämä on täysin uutta ja yllättävää. Kansainvälisestikin tämä on tosi outo ilmiö, sanoo Kati Tervo-Niemelä käytännöllisen teologian professori Itä-Suomen yliopistosta.
Muutos paljastuu rippikouluikäisille ja isosille tehdystä kyselytutkimuksesta, johon on kerätty vastauksia jo vuodesta 2019 asti. Tutkimuksessa kartoitetaan esimerkiksi miten uskonnollisiksi vastaajat määrittelevät itsensä ja millaisia ajatuksia heillä on rippikoulusta.
Tutkimuksen mukaan yhä useampi rippikouluun osallistunut poika kertoo uskovansa Jumalaan. Uskovien osuus rippikouluikäisistä pojista oli viime vuonna 46 prosenttia. Samanikäisillä tytöillä osuus oli 37 prosenttia.
Tervo-Niemelä ei voi antaa yhtä selkeää selitystä ilmiölle. Hänen mukaansa vastauksiin saattaa vaikuttaa esimerkiksi rippikouluun osallistuvien ikä.
– Pohdin, missä määrin erot liittyvät tyttöjen ja poikien kasvun ja kehityksen tahdin eroon. Nykyisin rippikoulu saattaa tulla poikien kehityksen kannalta sopivampaan vaiheeseen, kun tytöt voivat olla siinä kohtaa jo liian vanhoja, Tervo-Niemelä sanoo.
Uskonnollisuuteen saattaa vaikuttaa myös mielikuva kirkosta.
– Tyttöjen kriittisyys konservatiivisuutta kohtaan ja voimakas tasa-arvovaatimus voi näkyä myös suhtautumisessa uskontoon, Tervo-Niemelä sanoo.
Tutkimuksessa voidaan havaita myös yhteys uskonnollisuuden ja hyvinvoinnin välillä. Tytöt ovat arvioineet hyvinvointinsa huonommaksi poikiin verrattuna. Tutkimus myös osoittaa, että uskonnolliset nuoret voivat ei-uskonnollisia paremmin.
– Onko tyttöjen hyvinvoinnin heikentyminen johtanut siihen, etteivät rippikoulu ja hengellisyys enää puhuttele heitä, vai onko suunta ennemmin niin, että tyttöjen uskonnollisuuden heikentyminen on johtanut myös hyvinvoinnin heikentymiseen? Tervo-Niemelä pohtii.