Kesäkuun alussa eduskuntaan edennyt esitys ulosoton rakenneuudistuksesta herättää kritiikkiä, kertoo Uutissuomalainen.
Arvostelijoiden mielestä uudistuksella vaarannetaan asiakkaiden oikeusturva ja nykyinen yli miljardin euron vuosittainen perintätulos.
– Olen huolissani, mitä tapahtuu maailman parhaalle ulosottojärjestelmälle, sanoo Suomen kihlakunnanvoudit ry:n puheenjohtaja Marika Valjakka.
Ensi vuonna voimaan tuleva uudistus liittyy hallituksen ohjelmaan oikeudenhoidon uudistamisesta. Ohjelmassa tavoitteena on ”talouden ja tuottavuuden parantaminen”.
Monen mielestä kyse on pelkästä rahansäästöstä toimivuuden kustannuksella.
– Henkilöstöjärjestöt ovat sitoutuneet säästövelvoitteisiin, mutta valmistelussa valittujen keinojen vaikutuksia ei ole arvioitu asianmukaisesti, Valjakka sanoo.
Henkilöstön lisäksi hanketta ovat kritisoineet muun muassa Suomen lakimiesliitto ja Suomen tuomariliitto. Uudistusta arvosteltiin lausuntokierrokselle vuosi sitten, ja kritiikki on jatkunut.
Ulosottolaitos
Esityksessä nykyisestä valtakunnanvoudinvirastosta ja 22 ulosottovirastosta muodostetaan yksi valtakunnallinen virasto, Ulosottolaitos.
Arvostelua herättää erityisesti suunnitelma jakaa ulosoton täytäntöönpano kolmeen osaan; perus-, laajaan ja erityistäytäntöönpanoon. Perustäytäntöönpanoon ohjautuisivat rutiiniluontoiset asiat ja ne hoidettaisiin lähinnä sähköisesti. Laajassa täytäntöönpanossa olisivat vaativammat asiat.
Erityistäytäntöönpano vastaisi nykyistä erikoisperintää.
Perustäytäntöönpano keskitettäisiin viidelle paikkakunnalle, laajat asiat hoidettaisiin alueellisissa yksiköissä.
Marika Valjakan mukaan vaarana on, että asiakasta aletaan pompotella ulosottomieheltä toiselle.
– Velallisen asioita käsittelee ensin yksi ulosottomies. Jos velallisen tilanne muuttuu, asia siirtyy toiselle virkamiehelle. Pompottelulla menetetään nyt ulosottomiehellä oleva kokonaiskuva velallisen tilanteesta.
Valjakan mukaan ehdotus siitä, että jako tehtäisiin alueellisesti, kaikui kuuroille korville.
– Velallisen henkilökohtaisen tapaamisen tarve on vähentynyt, mutta asioita tulisi hoitaa jatkossakin velallisen kotipaikan lähellä, jotta velallinen saa tarvitsemansa avun.
Lausunnoissa on myös kritisoitu sitä, että kelpoisuusvaatimukset eri ulosottomiehillä olisivat jatkossa keskenään erilaiset.
Oikeusministeriöstä myös myönnetään, että uudistus vähentää ulosottomiesten määrää.
Rahansäästö
Hallitusneuvos Kari Liede oikeusministeriöstä korostaa, että oikeudenhoidon uudistusohjelma edellyttää muutoksia myös ulosottotoimeen.
Hän huomauttaa, että myös esimerkiksi verohallinto on siirtynyt valtakunnalliseen rakenteeseen.
Liede kiistää, että asiakasta siirreltäisiin virkamieheltä toiselle. Hän ei myöskään usko mahdolliseen perintätuloksen heikkenemiseen.
– Valtakunnanvoudinviraston pilotointi osoitti, ettei pysyvää tuloksen heikkenemistä tule.
Liede myöntää, että motiivina uudistukselle on rahansäästö.
– Meidän on luotava rakenteet sellaisiksi, että pystymme vastaamaan toimintamäärärahojen supistumiseen jatkossakin.