Rakennusyhtiöt ovat kehittäneet ostajien houkuttelemiseksi erilaisia alekampanjoita, joissa luvataan esimerkiksi maksaa yhtiövastikkeita tai taataan lainankorko tietyksi ajaksi.
Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kannustaa ostajia pitämään päänsä kylmänä ja tutustumaan hyvin tarkasti kampanjoiden ehtoihin.
– Uudisasuntojen vastike- ynnä muuta etuudet muodostavat melkoisen kannustinloukun asunnonostajalle. Vaikkapa viiden vuoden vastike-etu vaatii sen, että ostaja pysyy asunnossaan koko ajan voidakseen hyötyä tarjouksesta täysimääräisesti, hän huomauttaa tiedotteessaan.
Hintojen lasku olisi selkeää, mutta hänen mukaansa rakennusyhtiöt eivät halua laskea asuntojen yleisiä listahintoja, koska alennus koskisi silloin helposti kaikkia asuntoja.
Käännettä asuntokauppaan joudutaan odottamaan, kunnes korot kääntyvät selvästi laskuun. Markkinaodotukset hermoilevat, kun inflaatio laskee, mutta palkkapaineet pakottavat keskuspankin pitämään ohjauskoron ennallaan.
– Euriborit laskevat tänä vuonna kohti kolmea prosenttia, mutta epävarmuutta liittyy ennen muuta laskun nopeuteen. Korontarkistukset tuovat helpotusta, mutta antavat selkeämpää tukea talouskasvulle vasta loppuvuodesta, Keskinen ennustaa.
Hypon ennusteen mukaan asuntojen hinnat laskevat koko maassa tänä vuonna 2,0 prosenttia ja nousevat ensi vuoden aikana 2,0 prosenttia. Myös pääkaupunkiseudulle Hypo ennustaa 2,0 prosentin laskua tälle vuodelle, mutta ensi vuonna hinnat nousisivat 4,0 prosenttia.
– Vanhojen osakeasuntojen kauppa käy paremmin, mutta uusien asuntojen syväjää sulaa hitaammin. ASP-lainojen korkotuki on aktivoitunut vuosien hiljaiselon jälkeen, enimmäisrajat nousevat huhtikuun alusta ja samalla järjestelmää jatkojalostetaan, ja se tukee nuorten asuntokysyntää laskeneiden hintojen lisäksi, Keskinen selittää.
Putkiyksiöiden kulta-aika on ohi
Pieniä asuntoja rakennettiin sijoittajahuumassa paljon kasvukolmion kärkiin, mutta ns. putkiyksiöiden kulta-aika on nyt ohi. Myönnetyissä rakennusluvissa asuntojen keskikoko näyttäisi olevan hieman kasvussa, vaikka pieniäkin asuntoja toki tarvitaan.
Keskisen mukaan pääkaupunkiseudulla uudet kerrostaloasunnot ovat hieman yllättäenkin keskimäärin muuta Suomea isommat, mikä kertoo nuoremmasta väestörakenteesta ja perheiden asuintarpeista.
– Vanhenevan väestön alueella tarvitaan pienempää asumista maakuntakeskuksiin, joissa lapsiperheet taas suuntaavat omakotitaloihin. Kasvukaupungeissa etätyötarpeet ja oman kodin ostajat taas ohjaavat aiempaa enemmän asuntorakentamista väestörakenteen lisäksi, hän kertoo.