Viime vuosien hyvää talouspolitiikkaa kritisoidaan luomalla vaikutelma, että se olisi pelkästään lisännyt eriarvoisuutta, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Vasemmistopuolueet ovat todenneet julkisuudessa eriarvoisuuden kasvaneen.
– Paljon puhutaan eriarvoisuudesta ja sen kasvusta, vaikka tilastot osoittavat, että tulo- ja varallisuuserot eivät ole kasvaneet ja ne ovat Suomessa maailman pienimpien joukossa, Kangasharju sanoo Verkkouutisille.
– Tässä yritetään saada aikaan sitä, että talouspolitiikka olisi ollut pahasti pielessä, koska se lisää (vasemmistopuolueiden mukaan) eriarvoisuutta.
Kangasharjun mukaan todellisuus on se, että eriarvoisuus ei ole Suomessa ongelma eikä se ole kasvanut.
– Nyt kun olemme saaneet talousuudistuksilla työllisyyden nousuun, niin sehän pienentää eroja.
Julkinen talous on alijämäinen ja talouskasvun ennustetaan hiipuvan niin Suomessa kuin maailmalla. Keinot talouden kuntoon laittamisessa eroavat oikeiston ja vasemmiston kesken. Eduskuntavaalien alla porvaripuolueet kannattavat menokuria ja vasemmisto on valmis veronkiristyksiin.
SAK julkaisi helmikuun alussa verotavoitteensa seuraavalle vaalikaudelle. SAK peräänkuuluttaa veronkorotuksia ja verotuksen painopisteen siirtämistä pääomiin.
Kangasharjun mielestä ”flirttailu yrittämisen ja pääoman verotuksen kiristämisestä” pitäisi lopettaa, koska se ei lisää yritysten investointihalukkuutta Suomessa.
– Meillä ei ole varaa kiristää yrittämisen tai pääoman verotusta, koska ne ovat ne veropohjat, jotka pakenevat ensimmäisenä Suomesta. Niitä pitäisi ennemminkin alentaa, ellei kestävyysvaje olisi niin suuri ongelma.
– Äskettäisestä nousukaudesta huolimatta Suomessa investoidaan hyvin vähän ennen kaikkea koneisiin, laitteisiin ja uusia innovaatioita synnyttävään tutkimus- ja tuotekehitykseen.
Hänen mukaansa nyt tarvittaisiin sellaista politiikkaa, joka palauttaisi uskallusta investointeihin.
– Meidän pitäisi luoda investointikannustimia, kuten poisto-oikeuksien joustavampaa käyttöä.
Yritysten vapaissa poisto-oikeuksissa on kyse siitä, että yritys voi jaksottaa investointikustannuksia nykyistä vapaammin verotuksessa. Investoinnin voisi poistaa kerralla tai sen voisi jaksottaa useammalle vuodelle.
Tuloveroja laskettava
Tällä hallituskaudella tuloverotus on keventynyt. Kangasharjun mielestä verotuksessa on kuitenkin kuljettu pitkällä aikavälillä väärään suuntaan.
– Tuloveroja pitäisi pystyä laskemaan ja kuluttamisen verotusta nostamaan, koska kukutusverot haittaavat talouskasvua vähemmän.
– Koko 2010-luvun ansiotuloverotus on kuitenkin kiristynyt. Todelliset, välittömät verot suhteessa tuloihin ovat kasvaneet ja näyttää kasvavan myös lähivuosina. Me olemme menneet väärään suuntaan.
Sen lisäksi muuta talouspolitiikka pitää tehdä kasvuhakuisesti ja jatkaa työmarkkinauudistuksia ja julkisen sektorin sote-uudistuksen kaltaisia rakenteellisia uudistuksia.
– Yritysten pitäisi voida nähdä, että Suomessa kannattaa yrittää ja investoida. sellaista uskonpalautusta Suomi tarvitsee, Kangasharju toteaa.
”Pelottavia puheita”
Kestävyysvajeesta huolimatta eduskuntavaalien alla on ehtinyt kasautua suuri määrä menopaineita ja -tarpeita, jotka ovat kohdistuneet muun muassa vanhustenhoitoon, väylähankkeisiin, koulutuspanostuksiin ja eläkkeiden korottamiseen.
Kestävyysvajeen on arvioitu olevan kolmesta neljään prosenttia bkt:n arvosta eli 9-10 miljardia euroa. Kestävyysvaje tarkoittaa, että julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot.
– Menolisäyksiä kyllä ehdotetaan julkiseen talouteen, mutta kaikki sanoutuvat irti suorista sopeuttamis- eli säästötoimista, Kangasharju sanoo.
– Talousasiantuntija näkökulmasta nämä puolueiden puheet ovat epärealistisia ja pelottavia.
Kangasharjun mukaan ensi vaalikaudella on sopeuttamisen ja säästämisen tarve.
– Kestävyysvaje on olemassa, ja se on noin 9 miljardia euroa. Jollain tavalla se pitää saada kuntoon.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus sopeutti neljällä miljardilla eurolla. Kangasharjun mielestä tätä silmällä pitäen seuraavan hallituksen pitäisi pystyä luomaan ainakin 2-3 miljardin euron säästöpaketti.
– Vaikka Sipilän hallituskaudella sopeutettiin neljällä miljardilla, niin maali karkasi, koska syntyvyys on laskussa ja laskelmat ulottuvat kauemmas tulevaisuuteen. Siksi sopeutuksista huolimatta kestävyysvaje on pysynyt lähes samana kuin neljä vuotta sitten.
– Seuraava hallitus saisi kyllä tehdä säästöjä ainakin kolmen miljardin euron edestä.