Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta saa tänään maanantaina iltapäivällä uudet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain pykälät käsiteltäväkseen. Korjatun lain valtiosääntöoikeuteen kuuluvat pykälät lähetetään perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi jo huomenna tiistaina.
Puolueet päättivät viime torstaina, että sote-lain valmistelua jatketaan ja laki pyritään hyväksymään vielä tällä vaalikaudella, vaikka perustuslakivaliokunta oli samana päivänä antanut sote-järjestämislaista lausunnon, jonka mukaan lakia täytyy muuttaa merkittävästi, jotta se voitaisiin säätää tavallisena lakina. Valiokunta piti ongelmallisena esitetyn kaksitasoisen kuntayhtymämallin sekä hallinto- että rahoitusmallia.
Asetettu aikataulu tarkoittaa käytännössä sitä, että yksitasoinen kuntayhtymämalli on ainut malli, joka voitaisiin edes teoriassa ehtiä säätää tässä ajassa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalla on 6. maaliskuuta asti eli vajaa kaksi viikkoa aikaa saada mietintönsä valmiiksi, jotta eduskunta ehtii käsitellä lain loppuun tällä vaalikaudella.
Vaikutusvalta jäisi edelleen pieneksi
Verkkouutisten tietojen mukaan viisi sote-aluetta poistetaan mallista ja uutta mallia valmistellaan 19 tuotantovastuualueen pohjalta. Nämä alueet rakentuisivat pitkälti nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalta. Alueet olisivat hallintomalliltaan kuntayhtymiä, jotka vastaisivat sekä palveluiden järjestämisestä että tuottamisesta. Rahoitusvastuu olisi edelleen kunnilla. Kyse on samanlaisesta mallista, joka on jo nykyisin toiminnassa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa.
Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, että yksitasoista kuntayhtymämallia ei ainakaan lähtökohtaisesti ole pidettävä poissuljettuna vaihtoehtona. Sen toteuttamistapa ei kuitenkaan saa kokonaisuutena arvioiden olla kansanvaltaisuusperiaatteen tai rahoitusperiaatteen vastainen.
Uudessa esityksessä tuotanto- ja järjestämisvastuussa olevia alueita olisi 19. Kuntien lukumäärä kuntayhtymissä vaihtelisi kuudesta kolmeenkymmeneen. Joidenkin kuntien vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon jäisivät edelleen pieniksi, eivätkä kunnat itse pystyisi käytännössä vaikuttamaan rahoitusosuuteensa.
Alkuperäistä lakiesitystä perustuslakivaliokunta kritisoi siitä, että erityisesti viiden sote-alueen kuntayhtymät muodostuvat poikkeuksellisen suuriksi. Yhdessä sote-alueen kuntayhtymässä olisi keskimäärin 60 kuntaa, jolloin useimpien kuntien ja niiden asukkaiden vaikutusmahdollisuudet jäisivät varsin heikoiksi. Ongelma korostuu, kun kyse on asukkaiden kannalta keskeisistä peruspalveluista. Lisäksi rahoitusvastuun säilyminen kunnilla merkitsee sitä, että kuntien budjetista lähes puolet siirtyy kuntayhtymän päätösvaltaan.
Rahoituksen iso kuva ei muutu
Mikäli kuntien maksuosuudet määräytyvät samoin perustein kuin alkuperäisessä lakiesityksessä, jossa 20 prosenttia maksuosuudesta määräytyy asukasmäärän perusteella ja 80 prosenttia ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella, niin kuntien maksuosuudet eivät muutu uudessa mallissa juurikaan alkuperäisestä esityksestä.
Perustuslakivaliokunta piti esitettyä rahoitusmallia perustuslain vastaisena, koska osaan kunnista kohdistuvat lainsäädännöstä johtuvat kunnallisveron korotuspaineet ovat jo niin merkittäviä. Alkuperäisessä hallituksen esityksessä on arvioitu, että kunnallisveroprosenttien ero voi kasvaa eri kunnissa nykyisestä kuudesta prosenttiyksiköstä noin 11 prosenttiyksikköön. Rahoituksen osalta iso kuva ei Verkkouutisten tietojen mukaan ole muuttumassa.
Jos sosiaali- ja terveysvaliokunta päätyy lähettämään tämänkaltaisen esityksen peruslakivaliokuntaan lausuntoa varten, on hyvin mahdollista, että perustuslakivaliokunta tyrmää esityksen uudelleen. Perustuslakivaliokunnan lausunnon odotetaan valmistuvan 4. maaliskuuta mennessä.