Uudeltamaalta kerätään veroja huomattavasti sen väestöosuutta enemmän ja yksityisen sektorin työpaikoissa se on selkeä ykkönen. Tämä selviää Helsingin seudun kauppakamarin ja Lith Consulting Groupin tuoreesta veroselvityksestä. Siinä on tutkittu yritysten jättämää todellista verojalanjälkeä oman kotikunnan, Uudenmaan ja koko Suomen kannalta. Selvityksessä on laskettu ensimmäistä kertaa uusmaalaisten yritysten verojalanjälki.
– Verotulojen osalta uusmaalaiset yritykset ovat koko Suomen selkäranka; ne maksavat veroja ja maksuja yli 27 miljardia euroa vuodessa. Uusimaa rahoittaakin muuta Suomea, kauppakamarin tiedotteessa todetaan.
Kauppakamari huomauttaa, että julkisten menojen osalta uusmaalaisten yritysten maksamaa 27 miljardia euroa voi verrata Uudenmaan kuntien käyttökustannuksiin vuonna 2016 jotka olivat 12,9 miljardia euroa. Valtion budjetti on noin 55 miljardia euroa.
Uudellamaalla toimivien ja sitä kotipaikkanaan pitävien yritysten maksama verokertymä koostuu yli 11,6 miljardista eurosta arvonlisäveroja ja erilaisia välillisiä tuoteveroja, lähes 2,3 miljardista eurosta yhteisöveroja, yli 225 miljoonasta eurosta kiinteistöveroja, noin 6,8 miljardista eurosta palkkaveroja sekä 5,5 miljardista eurosta eläkevakuutusmaksuja.
– Yhteisöverojen mojova osuus oli toki mittavan yritysmäärän ja maakunnassa sijaitsevien lukuisten pääkonttoreiden vuoksi ounasteltavissa. Kokonaispotti ja Uudenmaan painoarvo oli silti odotettua suurempi, sanoo Helsingin seudun kauppakamari johtaja Marko Silen.
Yhteisövero pieni osa yritysten verojalanjäljestä
Julkisessa keskustelussa puhutaan yleensä pelkästään yritysten maksamasta yhteisöverosta. Se on Helsingin seudun kauppakamarin mukaan kuitenkin vain pieni osa yritysten koko verojalanjäljestä.
Yritykset maksavat niin polttoaineiden valmistusveroa, sähköveroa, virvoitusjuomaveroa, jäteveroa kuin vakuutusmaksuveroa sekä lukuisia muitakin verolajeja.
– Esimerkiksi kiinteistövero mielletään usein vain omakotiasujien ja mökkiläisten murheeksi. Yritystoimintaan liittyvää kiinteistöveroa kerättiin viime vuonna Uudellamaalla liki 260 miljoonaa euroa. Se on 37 prosenttia koko maan vastaavasta saldosta ja 42 prosenttia kaikista Uudenmaan kiinteistöveroista, Silen huomauttaa.
Kiinteistöveron lisäksi uusmaalaisista yrityksistä kertyy puolet koko Suomen yhteisöveroista, liki 40 prosenttia arvonlisä- ja tuoteveroista sekä 38 prosenttia palkansaajien maksamista tulo- ja kunnallisveroista.
Marko Silenin mukaan olisi tärkeä miettiä, kerätäänkö valtiolle lisää rahaa kiristämällä veroja vai luomalla yrityksille olosuhteita kasvaa ja työllistää.
– Tätä kautta ne tuovat entistä enemmän verotuloja ja hyvinvointia.