Uutismedian aktiivisella seuraamisella on selvä yhteys lukutaitoon, selviää Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tekemästä Nuorten media-arki ja lukutaito -tutkimuksesta, joka pohjaa PISA 2015 -tuloksiin. Tutkimuksen tilasi Sanomalehtien Liitto.
Sanomalehteä aktiivisesti lukevat 15-vuotiaat nuoret menestyivät PISA:n lukutaitokokeessa merkittävästi paremmin kuin harvemmin lehteä lukevat, käy ilmi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tekemästä Nuorten media-arki ja lukutaito -tutkimuksesta. Tutkimuksen tilasi Sanomalehtien Liitto.
Myös verkkouutisten aktiivinen lukeminen on tutkimuksen mukaan merkitsevässä yhteydessä lukutaitotuloksiin. Sekä sanomalehden että verkkouutisten kohdalla useita kertoja viikossa lukevien ja passiivisimpien lukijoiden ero PISA:n lukutaitokokeen pistemäärässä vastaa noin vuoden eroa koulun oppimäärän hallinnassa.
Sanomalehtien ja verkkouutisten lukemisaktiivisuudet olivat yhteydessä myös luonnontieteiden ja matematiikan osaamiseen. Näissäkin tuloksissa aktiivisimpien ja passiivisimpien lukijoiden ero kokeen pistemäärässä vastasi noin yhden kouluvuoden oppimäärää. Pojilla verkkouutisten ja sanomalehden aktiivisen lukemisen myönteinen vaikutus osaamiseen oli suurempi kuin tytöillä.
Aktiiviset sanomalehden lukijat ovat usein myös aktiivisia muiden tekstien lukijoita. Mitä aktiivisemmin nuori luki sanomalehteä, sitä kiinnostuneempi hän oli ylipäätänsä lukemisesta. Pojat ja tytöt lukivat sanomalehteä miltei saman verran, mutta verkkouutisten lukijoina pojat olivat selvästi tyttöjä aktiivisempia.
– Suuri osa pojista näyttää lukevan mieluiten varsin lyhyitä tekstejä. Ajankohtaisten aiheiden ja uutissisältöjen lukeminen joko verkosta tai paperilehdistä antaa siten mahdollisuuksia erityisesti poikien lukuharrastuksen ylläpitämiseen, yliopistotutkija Kari Nissinen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta kertoo.
Yli 90 prosenttia kyselyn vastaajista kertoi seuraavansa uutisia jostakin lähteestä. Uutisten lähteenä kärjessä on some 58 prosentin osuudella ja iltapäivälehtien nettisivustot 53 prosenti osuudella.
Toisessa Sanomalehtien Liiton teettämässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka tärkeänä yläkouluikäiset eli 13–15-vuotiaat nuoret pitävät tiedon luotettavuutta netissä.
Noin yksi viidestä yläkouluikäisestä nuoresta törmää netissä usein valheelliseen, virheelliseen tai epäselvään tietoon. Vastaajista 73 prosenttia kertoi luottavansa kykyynsä tunnistaa valeuutinen joko erittäin tai melko paljon. Valtaosa nuorista, lähes 70 prosenttia, ei voisi itse jakaa valheellista tai virheellistä tietoa netissä.