Suomen luonnonsuojeluliitossa ollaan huolestuneita etenkin Suomen pohjoisosien suoalueilla pesivästä metsähanhesta. Liitto vaatii vähentyneen lajin rauhoittamista kokonaan. Nykyisin voimassa olevia rajoituksia liitto pitää riittämättöminä.
– Se kanta ei kestä metsästystä. Jos halutaan, että se toipuu, ainoa tapa on vähentää metsästystä, Luonnonsuojeluliiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen kertoo Verkkouutisille.
Metsästys voitaisiin sallia uudelleen, kun lajin määrä saadaan nousemaan kestävälle tasolle. Luonnonsuojeluliitto vetoaa metsästyslakiin, jonka mukaan metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, että riistaeläinkannat eivät vaarannu.
– Pohjois-Suomessa on arvokas perinteikäs metsästystapa, että mennään soille metsästämään metsähanhea. Se on minusta oikeaa metsästämistä ja vaatii luonnetta, että sinne soille menee.
Kannaltaan kasvavasta, mutta rauhoitetusta valkoposkihanhesta – jonka ihmisille aiheuttamista mukavuushaitoista on keskusteltu – ei ole korvaamaan metsähanhea metsästyslintuna. Lajit elävät hyvin erilaisilla alueilla vajaan tuhannen kilometrin päässä toisistaan eivätkä kilpaile keskenään.
– Ne eivät pysty kompensoimaan toisiaan, Kuronen toteaa.
Maa- ja metsätalousministeriössä on Kurosen mukaan kaavailtu, että metsähanhen metsästyksen asemesta voitaisiin metsästää merihanhea, joka niin ikään esiintyy suoalueilla.
Suomen metsähanhikannan suuruudeksi arvioidaan 1700–2500. Kannan pieneneminen on Kurosen mukaan mysteeri, mutta syyksi on esitetty metsästyksen lisäksi pesimäympäristöjen muutoksia kuten ojituksia ja turvetuotantoa.
Pesimäaikanaan arka metsähanhi elää soilla ja vetisillä metsäalueilla. Luonnonsuojeluliitto esittää myös edistää soiden suojelua ja ojitettujen soiden ennallistamista.
Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle asetusluonnoksen, jonka mukaan metsähanhen metsästyskauden aloitusta siirrettäisiin myöhemmäksi. Metsästys alkaisi maan eri osissa porrastetusti 1. syyskuuta ja 10. lokakuuta välisenä aikana.