Helsingin yliopiston valtiosääntö- ja julkisoikeuden professori Tuomas Ojanen ei allekirjoita talousvaikuttaja Björn Wahlroosin tuoreessa EVA-pamfletissaan esittämiä väitteitä.
– Tässä vähätellään perustuslakivaliokunnan jäseniä ja annetaan ymmärtää, että he ovat joku mekaaninen suu sille, mitä asiantuntijat sanovat. Uskaltaisin väittää että he ajattelevat siellä ihan omilla aivoillaan, Ojanen toteaa Lapin Kansalle.
Ojanen on eräs kaikkein käytetyimpiä perustuslakiasiantuntijoita. Hän kiistää väitteet kulisseissa vaikuttavista asiantuntijoista.
– Emme ole julkisuudelta piilossa. Valiokunta päättää kuulemisestamme joka kerta erikseen, ja jo etukäteen on tiedossa keitä kuullaan. Lausuntomme ovat julkisia heti sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunnan oma lausunto tulee julkiseksi.
Björn Wahlroosin Hiljainen vallankumous -pamfletin mukaan vuoden 2000 perustuslaki on todennäköisesti myötävaikuttanut Suomen poliittisen järjestelmän toimintahäiriöihin. Wahlroos puuttuu pamfletissaan myös muun muassa perustuslakivaliokunnan kokoonpanon, perusoikeuksien tulkinnanvaraisuuden ja asiantuntijavallan aiheuttamiin ongelmiin.
– Kritiikissä ei ole kyse siitä, ovatko asiantuntijat muodollisesti päteviä. Sitä he kiistatta ovat, ainakin akateemisessa mielessä. Kyse on siitä, että monet niistä kysymyksistä, joihin he ottavat kantaa, eivät ole yksinomaan asiantuntemuksella ratkaistavissa. Ne ovat, tai vähintäänkin sisältävät, arvokannanottoja, Wahlroos toteaa EVA:n tiedotteessa.
Björn Wahlroos tykittää taas kovaa: edusk. perustusvaliokunta on valtiosääntöoppineiden tulkintojen vanki. #hiljainenvallankumous pic.twitter.com/gcFHk9CJA6
— TJ Anttila (@TJAnttila) October 23, 2017
Kokoomuksen juristikansanedustaja Ben Zyskowicz on nostanut toistuvasti esiin samanlaisia kysymyksiä perustuslakiasiantuntijoiden arvottuneista tulkintalinjoista ja niiden vaikutuksista valiokunnan tekemiin ratkaisuihin.
Hän kuvaili heinäkuussa Verkkouutisille, miten ylikireä perustuslain tulkinta ajaa asiantuntijat ja päättäjät törmäyskurssille. Zyskowiczin mukaan ongelmat liittyvät ennen kaikkea vaaleilla valittujen lainsäätäjien harkintavallan kapenemiseen.
Kuten Björn Wahlroos, ei Ben Zyskowiczkaan kyseenalaista valtiosääntöasiantuntijoiden osaamista. Kyse on hänen mukaansa tulkintaopista ja siihen tihkuvasta henkilökohtaisesta maailmankatsomuksesta, ei puoluepolitiikasta.
– Suhtaudutko esimerkiksi markkinoiden hyväksikäyttöön ja markkinallistamiseen positiivisesti vai onko sinulla lähtökohtaisesti negatiivinen käsitys markkinallistamisesta, jolloin varmaan myös pidät sote-uudistukseen sisältyvää tietynasteista yksityistämistä ongelmana, hän toteaa.
Tällaisia esimerkkejä perustuslakiasiantuntijoiden asenteista ei ole vaikea löytää. Joukko perusoikeusasiantuntijoita kritisoi vuonna 2011 markkinaehtoisuutta ja yksityistämistä kovin sanoin tästä löytyvässä Ylen haastattelussa.
Esimerkiksi Tuomas Ojanen totesi tuolloin tunnustautuvansa ”suosiolla markkinaskeptikoksi” ja sanoi, että ”talousliberalismi on ottamassa valtaansa suomalaisenkin yhteiskunnan”.
– Meillä on niskan päällä ajattelutapa, että heti kun jokin julkinen palvelu hoidetaan viranomaiskoneiston ulkopuolella, niin se on kertaheitolla hoidettu paremmin, tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin, Ojanen jatkoi
Professorin mukaan hyvän hallinnon periaatteet ja ihmisten perusoikeudet ovat tämän vuoksi ”jatkuvassa vaarassa”.