Alkoholilain kokonaisuudistukseen kuuluvat enintään 5,5 tilavuusprosentin vahvuisten juomien myynnin vapauttaminen ja valmistustaparajoituksen poistaminen sekä alkoholiveron korotukset Suomessa ja Virossa vähentäisivät matkustajatuontia, lisäisivät valtion verotuloja ja laskisivat absoluuttisen alkoholin kulutusta. Pelkästään veronkorotukset eivät taas riittäisi vähentämään matkustajatuontia merkittävästi.
Tämä ilmenee Taloustutkimus Oy:n Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta tekemästä selvityksestä. Se on jatkoa tammikuussa 2017 julkistetulle aiemmalle tutkimukselle, jonka tiedot on päivitetty vastaamaan verotusmuutoksia Virossa ja Suomessa.
Viron tuonti vähenee
Vähittäiskaupan prosenttirajan nostaminen ja valmistustaparajoituksen poistaminen merkitsisi sitä, ettei esimerkiksi A-olutta ja ginipohjaista lonkeroa tarvitsisi enää Suomessa hakea vain Alkosta. Tämä laskisi selvityksen mukaan merkittävästi näiden juomien kuluttajahintoja.
Kun otetaan huomioon Suomen ensi vuoden 100 miljoonan euron suuruinen alkoholiveron korotus sekä Viron heinäkuun korotus ja tuleva 2018 helmikuulle osuva korotus, pienenisi Suomen ja Viron välinen hintaero A-oluessa ja vahvoissa lonkeroissa noin 60 prosenttia, jos nämä uudistukset menisivät läpi.
Esimerkiksi 24-tölkin A-olutpakkauksessa hintaero pienenisi nykyisestä noin 36 eurosta vain noin 14 euroon. Kyselytutkimuksen perusteella tämä puolittaisi näiden juomien matkustajatuonnin ja vähentäisi myös ihmisten käyntejä Alkon myymälöissä.
Mikäli vapautuksia ei tehtäisi ja Suomessa pysyttäisiin vain veronkorotuksissa, ei matkustajatuonti juuri pienenisi, koska hintaeron muutokset jäisivät varsin vähäisiksi. Esimerkiksi ginipohjaisen 5,5-prosenttisen lonkeron kohdalla hintaero kapenisi vain 30 senttiä ja olisi yhä peräti 35 euroa.
Kulutus vähenisi
Selvityksen mukaan alkoholilain kokonaisuudistus vähentäisi alkoholin kulutusta 100-prosenttisena alkoholina laskettuna noin yhdellä prosentilla nykyisestä. Vaikutus johtuu siitä, että kulutusta siirtyisi väkevistä mietoihin.
Alkoholilain uudistuksen arvioidaan lisäävän alkoholin kokonaiskulutusta 0,5 prosenttia.. Väkevien juomien kulutus vähenisi kuitenkin tuntuvasti. Lisäksi ensi vuonna voimaan tuleva alkoholiveron korotus vähentää kulutusta 1,5 prosenttia.
Taloustutkimus on käyttänyt laskelmissaan mallia, jossa Suomen alkoholivero nousee kaikissa tuoteryhmissä 8,5 prosenttia.
Valtion verotulot nousisivat uudistusten ja Suomen ja Viron veronkorotusten myötä arviolta 152-158 miljoonaa euroa. Summa koostuu 100 miljoonan veronkorotuksen lisäksi päivittäiskaupan alkoholisääntelyn vapauttamisesta, jonka arvioidaan tuovan valtion kassaan 38 miljoonaa euroa lisää. Lisäksi verotulot kasvavat vielä 14-18 miljoonalla eurolla, koska verotus kiristyy Virossa enemmän kuin Suomessa, mikä vähentää entisestään matkustajatuontia ja siirtää ostoja Suomeen.
Keskiolut on ykkönen
Taloustutkimus Oy:n tammikuussa 2017 julkistetun selvityksen mukaan keskioluen kulutuksesta vain noin 13 prosenttia vaihtuisi lakiuudistuksen myötä nelosolueen. Keskiolut olisi siis yhä kauppojen suosituin alkoholituote, vaikka vahvempiakin juomia olisi tarjolla. Taustalla on makutottumusten lisäksi se, että verotus näkyy nelosoluen kovempana hintana.
Päivittäitavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luodon mukaan moni kuluttaja valitsee jo nytkin hinnan vuoksi mieluummin esimerkiksi 4,5 prosentin kuin 4,7 prosentin vahvuisen oluen. Hänen mukaansa myös anniskelutilastot vahvistavat keskioluttrendin.
– Niiden mukaan keskiolut on ollut ravintoloissa yli 20 vuotta ylivoimaisesti suosituin valinta, vaikka tarjolla on myös nelosolutta. Ravintoloissa myydystä oluesta kolmosoluen osuus on ollut vuodesta 2000 lähtien yli 80 prosenttia, Luoto sanoo.
Taloustutkimus Oy teki Viron ja Suomen veronkorotusten 2017 ja 2018 sekä uuden alkoholilain vaikutuksia kartoittavan selvityksen syyskuussa. Verovaikutuksien oletuksena on, että alkoholiveroa nostetaan Suomessa kaikissa tuoteryhmissä 8,5 prosenttia ja että Suomen veronkorotus kasvattaa alkoholiverotuloja 100 miljoonaa euroa, josta 85 prosenttia tulee vähittäiskaupasta.
Selvityksessä käytetään myös Taloustutukimuksen tammikuun kyselytutkimusta alkoholilain vähittäiskauppaa koskevien uudistusten vaikutuksista. Tutkimusta varten haastateltiin 2[nbsp]091 henkilöä. Heiltä kysyttiin alkoholijuomien ostoa euroina ja litroina sekä nykyisin että alkoholilain muutoksen ja alkoholijuomien arvioitujen hinnanmuutosten jälkeen. Lisäksi arviossa on käytetty myös Tilastokeskuksen, Valviran ja THL:n tilastoaineistoa sekä Päivittäistavarakauppa ry:n ja panimoiden tietoja myynnistä ja sen jakautumisesta.