Hallituksen kaksipäiväinen budjettiriihi käynnistyy tiistaina.
Odotettavissa ei tällä kertaa ole suurta draamaa, vaan neuvotteluiden uskotaan etenevän hyvässä hengessä. Myöskään uusia suurempia leikkauksia tai menonlisäyksiä ei ole näköpiirissä.
Hallitus saa talousarvioesityksen pohjaksi käyttöönsä valtionvarainministeriön (VM) tuoreimman talousennusteen, joka tulee julkiseksi syyskuun loppupuolella.
Ensi vuoden budjettia rakennetaan tilanteessa, jossa valtiovarainministeriö ennustaa Suomen taloudelle nollakasvua tälle vuodelle ja 1,6 prosentin talouskasvua ensi vuodelle.
Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä. Hallitus on päättänyt julkista taloutta vahvistavista toimista myös siksi, että EU:n liiallisen alijäämän menettely vältetään.
Tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus päätti ohjelmassaan julkista taloutta 6 miljardilla eurolla vahvistavasta toimenpidekokonaisuudesta, joka sisältää sekä säästötoimia että työllisyyttä lisääviä rakennepoliittisia toimia. Tämän lisäksi kevään kehysriihessä päätettiin menosäästöistä ja verotoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta yhteensä 3 miljardilla eurolla.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on korostanut hallituksen edelleen sitoutuvan taloustavoitteisiinsa: julkisen talouden velkaantuminen taittuu vaalikauden aikana ja Suomi välttää EU:n liiallisen alijäämän menettelyn.
Orpon mukaan kevään kehysriihessä tehdyt kolmen miljardin euron sopeutustoimet riittävät, eikä budjettiriihessä ole tarvetta lisäsopeutukselle.
Myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on sanonut, ettei hallitus tavoittele ensi vuoden budjettiin lisäsäästöjä.
– Tuskin meillä mitään tappeluaiheita on, mutta kyllä me teemme hyvin vaikeita säästöjä. Esimerkiksi valtionhallintoon tulevat toimintamenosäästöt ovat hyvinkin hankalia ja tulevat tarkoittamaan myös yt-neuvotteluita, Purra totesi viikonloppuna MTV:n Uutisextran haastattelussa.
Hallituksen kehysriihessä päätettiin leikata valtionhallinnosta 150 miljoonaa viime vuonna päätetyn 243 miljoonan euron lisäksi.
VM:n elokuun alussa julkistaman budjettiehdotuksen loppusumma on 88,1 miljardia euroa. Budjettiehdotus on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen.
Kuluvaan vuoteen verrattuna alijäämäarvio on 0,6 miljardia euroa pienempi, kun mukaan luetaan myös vuoden toinen lisätalousarvio.
Alijäämää laskee hallituksen toteuttamat julkista taloutta vahvistavat toimet. Ilman niitä vuoden 2025 budjetin alijäämä olisi vajaat 16 miljardia euroa.
Kevään julkisen talouden suunnitelmaan nähden alijäämä on kasvanut 1,5 miljardilla eurolla.
VM:n kesäkuussa julkaiseman ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 3,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. VM:n ennusteessa alijäämän ennustetaan ensi vuonna olevan 3,1 prosenttia ja laskevan 2,6 prosenttiin vuonna 2026.
Valtion menojen kasvua selittävät hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkistus sekä laki- ja sopimusperusteisesti indeksoitujen menojen indeksitarkistukset.
Tuoreimman arvion mukaan hyvinvointialueiden tämän vuoden alijäämä on noin 1,45 miljardia euroa. Se on lähes 600 miljoonaa euroa enemmän, kuin mitä alueet arvioivat viime vuonna tekemissään talousarvioissa.
Valtion verotuloarviot ovat pienentyneet noin miljardilla eurolla kevään arvioihin nähden. Vuoden 2025 verotuloarvioiden pienentymistä selittävät tämän vuoden ennustettua heikommat verokertymät ja tupakkaveron korotuksen aikaistaminen marraskuulle, joka siirtää verotuottoa ensi vuodelta kuluvalle vuodelle arviolta noin 0,45 miljardia euroa.
Myös muun muassa korkomenoarvio on kasvanut kesän alussa päivittyneen ennusteen mukaisesti. Valtionvelan korkomenojen arvioidaan olevan ensi vuonna 3,5 miljardia euroa.
Valtiovarainministeri Purra kertoi elokuun alkupuolella budjettiehdotusta tehdessään, että uusia korvaavia säästöjä joudutaan hakemaan noin sadan miljoonan euron edestä. Kyse on siitä, että kaikki kehysriihessä kaavaillut säästöt eivät ole toteutumassa tavoitellussa aikataulussa tai suuruusluokassa.
Korvaaviin toimiin sisältyy muun muassa evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin sekä kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan osoitetun valtion rahoituksen vähentäminen (-20 miljoonaa euroa), keliakiakorvaus (-9 miljoonaa euroa), asumistuen kuntaryhmien muuttaminen (-2,7 miljoonaa euroa), C-hepatiitin eliminointiohjelma (-3,7 miljoonaa euroa) sekä Metsähallituksen tuloutuksen kasvattaminen (+6 miljoonaa euroa). Lisäksi toimeentulotuen kotoutumiskorvauksiin kohdennetun säästön toimeenpanoa tarkennetaan siten, että päätetty säästö (–58 miljoonaa euroa) toteutuu täysimääräisesti.
Ensi vuonna suuria säästöjä kohdistetaan muun muassa valtionhallinnon toimintamenoihin. Lisäksi hoivahenkilöstön mitoitusta lasketaan 0,6:een nykyisestä 0,65:stä.
Ensi vuoden alusta tuotteet, joista nykyisin maksetaan kymmenen prosenttia arvonlisäveroa, nousevat 14 prosentin arvonlisäverokantaan sanoma- ja aikakauslehtiä lukuun ottamatta. Inkontinenssisuojien, kuukautissuojien ja lasten vaippojen arvonlisäveroa alennetaan 14 prosenttiin.
Työn verotusta kevennetään 100 miljoonalla eurolla pieni- ja keskituloisia painottaen. Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus tehdään kaikilla tulotasoilla lukuun ottamatta kahta ylintä tuloluokkaa.
Eläketulovähennystä pienennetään, mutta pienempien eläkkeiden verotus ei kiristy.
Kotitalousvähennystä supistetaan 100 miljoonalla eurolla ensi vuodesta alkaen.
Yleinen arvonlisäverokanta nousi syyskuun alussa 25,5 prosenttiin.
Makeisten arvonlisäverokantaa korotetaan 14 prosentista 25,5 prosenttiin 1. kesäkuuta 2025 alkaen.
Budjettiriihen jälkeen valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen talousarvioesityksen. Esitys toimitetaan eduskunnalle 23. syyskuuta, ja valtion talousarvio hyväksytään eduskunnassa joulukuussa.