Hallituksen rakenneohjelman konkreettisimmat toimet liittyvät kuntien tehtävien, velvoitteiden ja normien karsimiseen, jolla tavoitellaan 1,2 miljardin euron säästöjä.
Lisäksi hallitus lupaa pidättäytyä uusien kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että samalla päätetään vastaansuuruisten tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta.
Lisäksi ensi kevään kehysriihen yhteydessä hallitus arvioi kriittisesti kehykseen jo sisältyviä hankkeita, jotka lisäävät kuntien menoja.
Kuntataloudessa otetaan käyttöön uusi ohjausjärjestelmä, jolla varmistetaan, että kuntien tehtävät ja velvoitteet kyetään rahoittamaan.
Valtiosihteeri Martti Hetemäen johtama valmisteluryhmä on arvioinut, että kuntien taloudenpidolla saadaan kurottua kestävyysvajetta umpeen -1,0 prosenttiyksikköä.
Tuottavuus kasvuun sote-uudistuksella
Palvelutuotannon tuottavuutta lisäämällä saataisiin kestävyysvajeesta pois -1,4 prosenttiyksikköä sillä oletuksella, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisen seurauksena henkilöstön kasvun tarve jäisi 1 000 henkilöön vuodessa aiemmin arvioidun 3 000 henkilön sijaan. Se tarkoittaisi puolen prosentin tuottavuuskasvua julkisissa palveluissa, mikä kaventaa kestävyysvajetta arviolta 1,4 prosentilla bruttokansantuotteesta.
Mikäli tällaiseen tuottavuuskasvuun ei henkilöstön osalta päästä, jää kestävyysvajeen umpeenkurominen hallituksen päätöksen mukaan kuntien meno- ja verosopeutustoimien varaan. Kuntatalouden uusi ohjausjärjestelmä varmistaa, että kestävyysvaje kuroutuu umpeen.
Työurien pidentämisellä ja työn tarjonnan lisäämisellä kestävyysvajeen arvioidaan pienentyvän -1,4 prosenttiyksikköä. Arvioon sisältyy eläkeuudistus.
Työmarkkinajärjestöt valmistelevat eläkeuudistuksen niin, että eläkkeelle siirtymisiän odotteen voidaan arvioida nousevan vähintään 62,4 vuoteen vuonna 2025. Tämä pidentäisi työuria vähintään 1,5 vuotta ja pienentäisi kestävyysvajetta runsaan prosenttiyksikön.
Rakenteellisen työttömyyden alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä vaikuttaisi kestävyysvajeeseen -0,3 prosenttiyksikköä.
Talouden tuotantopotentiaali vahvistaminen 1,5 prosenttiyksiköllä pienentäisi kestävyysvajetta -0,6 prosenttiyksikköä.
Hallituksen päätöksessä korostetaan, että arviot vaikutuksista kestävyysvajeeseen ovat suuntaa-antavia ja karkeita. Yhteensä kestävyysvajetta pyritään kuromaan umpeen -4,7 prosenttiyksikköä. Valtionvarainministeriön arvion mukaan kestävyysvajeen suuruus on yhdeksän miljardia euroa.
Yksityiskohtia ei vielä paljastettu
Hallituksen päätöksessä ei ole kerrottu, miten rakennepoliittinen ohjelma aiotaan konkreettisesti toimeenpanna, mutta toimenpiteet on aikataulutettu. Yksityiskohtainen toteutus ja lainsäädännön valmistelu on jätetty ministeriöiden ja osittain myös työmarkkinajärjestöjen tehtäväksi.
Ministeriöiden syksyn aikana valmistelemat esitykset toimenpiteiden toteuttamiseksi on julkistettu, mutta sillä huomautuksella, että osa aineistosta on jo vanhentunutta, koska Hetemäen työryhmä on jatkanut valmistelua sen jälkeen. Vanhentuneita tai muutettuja kohtia ei ole yksilöity. Osa toimista saattaa siis toteutua ministeriöiden esityksen mukaan, osa ei.
Hallituksen päätöksen mukaan esimerkiksi oppivelvollisuusikää aiotaan nostaa koko ikäluokkaa koskien, mutta toteutustapaa jatkovalmistellaan. Kotihoidontuen muuttamista koskeva lainsäädäntö tulee voimaan 1.8.2015. Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan 1.1.2015 alkaen.
Vuorotteluvapaauudistus toteutetaan kolmikantaisen esityksen ja hallituksen linjausten pohjalta. Erityisesti tarkastellaan sijaisuuden ehtojen tiukentamista. Uudistus tulee voimaan syksyllä 2014. Vanhemmuuden kustannusten tasaamisen eri malleista ja kustannuksista on tehty selvitys, ja hallitus jatkaa asian arviointia työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Työttömyysturvan työtulojen 300 euron suojaosuudesta on hallituksen esitys jo annettu. Asumistuen 400 euron ansiotulojen suojaosuudesta annetaan lakiesitys keväällä, ja lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015.
Hallitus vahvistaa esitykset rakenneohjelman toimeenpanemiseksi ensi maaliskuun kehysriihen yhteydessä. Samassa yhteydessä hallitus varautuu päättämään tarvittavista lisäsopeutustoimista ja uusista rakenteellisista toimista valtiontalouden alijäämän pienentämiseksi ja valtion velkasuhteen kasvun taittamiseksi.