Viime kuukausina kiihtynyttä keskustelua eurooppalaisesta puolustuksesta on tutkijan mukaan Virossa seurattu ristiriitaisin tuntein. Vaikka havahtumista turvallisuusympäristön uusiin haasteisiin pidetään myönteisenä sinänsä, aloitteiden pelätään olevan osin epärealistisella pohjalla ja lyövän kiilaa Yhdysvaltojen ja sen eurooppalaisten liittolaisten välille.
– Viron ulko- ja turvallisuuspolitiikka on 1990-luvulta alkaen noudattanut kahta ohjaavaa periaatetta: tiivis strateginen kumppanuus USA:n kanssa ja keskeisen aseman tavoittelu Euroopassa, kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskus ICDS:n tutkija Piret Kuusik toteaa tuoreessa kirjoituksessaan.
– Virolaisessa yhteiskunnassa ja poliittisessa elämässä vallitsee konsensus siitä, että Nato – ja erityisesti Yhdysvallat – ovat maan turvallisuuden ensisijaiset takaajat.
Taustalla vaikuttaa Kuusikin mukaan käsitys USA:sta Naton ainoana Baltian ulkopuolisena jäsenmaana, jolla on todelliset edellytykset puolustaa Viroa, Latviaa ja Liettuaa.
– Naton muilla suurilla jäsenvaltioilla saattaa olla kyky suojella itseään, mutta niiltä puuttuvat voimavarat muiden maiden puolustamiseen. Virolle tämä tosiseikka – ja yhteiset arvot – ovat vahvan ja vankkumattoman transatlanttisen mielialan keskeiset motiivit.
Pelkät puheet eivät riitä
Viron näkökulmasta Euroopan puolustuskyvyn vahvistaminen, eurooppalaisten valtioiden yhteistyön tiivistäminen, puolustusmäärärahojen kasvattaminen ja panostukset infrastruktuuriin ovat Kuusikin mukaan tervetulleita toimia, koska ne parantavat Naton edellytyksiä puolustaa Viroa.
– Kun katsotaan tulevaisuuteen, on selvää, että Euroopan on kannettava suurempi osuus omasta ja naapurustonsa puolustuksesta ja turvallisuudesta, Kuusik sanoo.
– Puheiden jälkeen tarvitaan kuitenkin tekoja, ja ensimmäinen niistä on taloudellinen panostus, hän korostaa.
Baltiassa kannetaan hänen mukaansa huolta tilanteesta, jossa keskustelu Euroopan itsenäisestä puolustuksesta jäisi vain puheiden tasolle, mutta samaan aikaan etäännyttäisi Yhdysvaltoja eurooppalaisista liittolaisistaan.
– Transatlanttinen suhde on Virolle äärimmäisen merkityksellinen, ja yhtenäisen transatlanttisen yhteisön jatkuvuus on Viron ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta elintärkeä asia.
Vaikka Euroopan on syytä satsata puolustukseensa selvästi nykyistä enemmän, hän kehottaa suhtautumaan realistisesti olemassa oleviin kykyihin ja välttämään niitä kielteisiä seurauksia, joihin varomattomat puheet strategisesta autonomiasta saattaisivat johtaa.
– Ranskan ja Saksan kaltaisten merkittävien eurooppalaisten valtioiden sitoutuminen puolustusmäärärahojensa kasvattamiseen tarjoaa turvallisemman perustan keskustelulle Euroopan puolustuksen ja turvallisuuden suorituskykyjen rajoista, mutta vahvistaa samalla myös atlanttista yhteisöä kokonaisuudessaan, Kuusik toteaa.