Lähi-idän konfliktialueilla toimittajana työskennellyt Carl-Magnus Helgegren vei sotapeleistä innostuneet 10- ja 11-vuotiaat poikansa Gazaan katsomaan todellista sotaa ja sen uhreja.
”Olin jo melko vanha, kun aloin viimein ymmärtää, millaista sota on. Luulin saaneeni aika hyvän käsityksen televisiosta, mutta 29-vuotiaana tajusin, ettei minulla ollut mitään hajua siitä, mitä sota on. Lapsenikaan eivät tienneet”, Helgegren totesi The Localille.
Helgegren päätti tehdä sopimuksen lastensa kanssa. Perhe matkustaisi paikkaan, jossa käydään sotaa. Matkan jälkeen pojat saisivat vapaasti päättää, millaisia pelejä he haluavat pelata.
”Ajattelin ensin Afganistania tai Irakia. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että ne olivat liian vaarallisia paikkoja.”
Keväällä perhe päätyi loputa valitsemaan Israelin ja palestiinalaisalueet. Helgegrenin mukaan tavallinen turisti ei pääse tätä lähemmäs sotaa.
Helgegrenit vierailivat Israelissa huhtikuussa ja kävivät muun muassa Shuafatin pakolaisleirillä ja sen sairaalassa.
”Joudun selittämään aika paljon. Yritin olla mahdollisimman perusteellinen etenkin, kun kerroin alueen politiikasta”, Helgegren kertoi.
Matkan jälkeen pojat eivät enää halunneet pelata sotapelejä.
Helgegren kirjoitti palattuaan matkastaan artikkelin. Juttu julkaistiin vasta hiljattain ja se on jo saanut valtavasti palautetta.
Osa palautteesta on ollut positiivista, mutta monet ovat suhtautuneet perheenisän epätavalliseen ratkaisuun kriittisesti.
”Olen saanut viestejä, joissa minua kutsuttiin maailman huonoimmaksi vanhemmaksi ja todettiin, että traumatisoin lapseni. Minulle on sanottu, että olen pöyhkeilijä ja että minut pitäisi uittaa napalmissa”
Helgegren uskoo, etteivät kaikki ymmärrä, kuinka paljon Israelin tilanne on muuttunut keväästä ja luulee hänen vieneen lapsensa keskelle nykyisen kaltaista Gazaa.
Helgegren sanoo olevansa ylpeä perheensä matkasta. Hän ei ymmärrä ihmisiä, jotka haluavat suojella lapsiaan estämällä heitä näkemästä oikeaa sotaa, mutta antavat heidän silti pelata sotapelejä.
”Ruotsi ei ole käynyt sotaa vuosisatoihin. Käsityksemme sodasta on lapsellinen. Sotilaat räjäyttävät palestiinalaisia lapsia ilmaan Gazassa samaan aikaan, kun ruotsalaislapset pelaavat sotapelejä ja ampuvat digitaalisia ohjuksia.”