Virkamiesten suunnitelmassa valinnanvapauteen varattaisiin ensivaiheessa kolme miljardia euroa sosiaali- ja terveydenhuollon 18,5 miljardin kokonaismenoista.
Maakunnille kohdennettaisiin 17,2 miljardia euroa valtion rahoitusta ja maakunnat saisivat 1,3 miljardia euroa asiakasmaksuina.
Valinnanvapauden piiriin kuuluvien omatiimi-palveluiden kustannuksiksi virkamiehet arvioivat 1,4 miljardia euroa ja suun terveydenhuollon kustannuksiksi 0,4 miljardia euroa. Asiakasseteli otettaisiin käyttöön kotiin vietävissä palveluissa, joiden kustannukset olisivat arviolta 1,2 miljardia euroa.
Kustannuksissa ei ole otettu huomioon sairausvakuutuskorvausjärjestelmän poistumista.
Vuonna 2014 perusterveydenhuoltoon käytettiin 3,8 miljardia euroa ja erikoissairaanhoitoon 6,8 miljardia euroa. Terveydenhuollon menot olivat silloin kokonaisuutena 19,5 miljardia euroa THL:n tilastojen mukaan.
Kaikilla omatiimeillä samat hinnat
Maakunta hyväksyisi omatiimi-palvelujen ja asiakassetelipalvelujen tuottajat ja tekisi niiden kanssa sopimukset. Omatiimi-palveluntuottaja voi tuottaa tarjoamansa palvelut itse, alihankintana tai verkostona muiden tuottajien kanssa.
Palveluntuottajille maksettaisiin maakuntakohtaisesti samansuuruinen korvaus, eli asiakkaan näkökulmasta omatiimien palveluilla olisi samat hinnat. Asiakas maksaisi palvelusta asiakasmaksun.
Virkamiehet esittävät, että omatiimiä saisi vaihtaa 12 kuukauden välein. Pitkää vaihtoaikaa perustellaan budjettivaikutusten hallinnalla. Virkamiesten mukaan valinnanvapauden toisessa vaiheessa vaihtoaikaa voitaisiin lyhentää.
Valinnanvapausuudistuksen ensimmäinen vaihde tulisi voimaan vuoden 2019 alussa ja toinen vaihe 2021 alussa.
Omatiimeistä tarjottava vertailtavaa tietoa
Ehdotuksen mukaan asiakas saisi listautua haluamalleen palveluntuottajalle, joka olisi hänen omatiiminsä. Omatiimi tarjoaisi muun muassa kertaluonteista tai toistuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvontaa, ohjausta ja vastaanottopalveluita. Omatiimi-palveluntuottaja voi halutessaan antaa asiakkaalle mahdollisuuden valita myös oman lääkärin tai hoitajan.
Asiakas saisi valita myös suun terveydenhuollon palveluntuottajan, jolle hän listautuisi.
Palveluntuottaja ei voi kieltäytyä ottamasta asiakasta listalleen, mikäli listalla on tilaa. Listan tilanne täytyy ilmoittaa julkisesti verkossa. Vertailukelpoista tietoa palveluntuottajista täytyy olla avoimesti saatavilla.
Palveluntuottaja voi tehdä lähetteen erikoissairaanhoitoon, mutta lähetteen vastaanottava maakunnan palvelulaitos toimisi portinvartijana hoitoon pääsylle.
Maakunnan palvelulaitos tekisi tarvittaessa arvioinnin laajemmasta terveydenhuollon tai sosiaalihuollon palvelutarpeesta. Palvelutarpeen arvioinnin jälkeen maakunnan palvelulaitos voisi antaa asiakassetelin, jolla asiakas voisi hankkia palvelun hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta.
Sote-uudistusta valmisteleva projektiryhmä julkisti ehdotuksensa asiakkaan valinnanvapausmalliksi maanantaina. Kyseessä on virkamiesten laatima esitys, eivätkä poliitikot ole vielä käsitelleet sitä.