Valko-Venäjän kansannousu murentaa kuitenkin myös ajatusta yhtenäisestä venäläisestä maailmasta.
Venäjän eliitti ja johto on Neuvostoliiton romahduksesta lähtien pyrkinyt edistämään ajatusta yhtenäisestä venäläisestä maailmasta, niin sanotusta russkiy miristä, joka ulottuu myös Venäjän valtion ulkopuolelle. Tässä yhteydessä Valko-Venäjällä on merkitystä. Maan hallinto ei ole koskaan haastanut kuulumistaan venäläiseen maailmaan vaan on Venäjän näkökulmasta luotettava, ikiaikainen kumppani.
Venäläistä maailmaa yhdistää Venäjän johdon mukaan: kulttuuri, historia, hengellinen ja eettinen arvomaailma, ortodoksisuus ja slaavilaisuus. Se ei myöskään rajoitu tiettyihin valtioihin tai maihin vaan se pitää sisällään venäläiset ja venäjänkielisen diasporan sijainnista riippumatta.
Venäjän nykyjohdon puheet venäläisestä maailmasta eivät kuitenkaan kerro siitä, kuinka ajatus todella koetaan kansan syvissä riveissä entisen Neuvostoliiton eri kolkissa. Mutta varmaa on se, että kun Venäjä valloitti Krimin niemimaan, venäläisen maailman käsite tahraantui etenkin Venäjän lähialueilla. Sen jälkeen ilmaus alkoi kuvata uhkaavaa ulkopolitiikkaa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Veera Laine Verkkouutisille.
Valko-Venäjän ja Ukrainan vuosien 2013-2014 tilanteita ei pitäisi Laineen mukaan kuitenkaan suoraan verrata toisiinsa koska Ukraina oli silloin EU:n kanssa solmittavan assosiaatiosopimuksen takia selvässä tienhaarassa – idän ja lännen välillä.
Valko-Venäjällä taas oppositiokin haluaa säilyttää läheiset suhteet Venäjään. Se on kuitenkin Valko-Venäjän tärkein kauppakumppani ja maat ovat virallisestikin valtioliitossa.
– Sen sijaan, valkovenäjäisten vaatimukset vapaista vaaleista ja demokratiasta ovat punainen vaate Venäjän johdolle, joka haluaa viimeiseen asti välttää tämän tyyppisten ajatusten viljelemisen Venäjällä. Siksi se suhtautuu erittäin kriittisesti kaikkeen toimintaan, joka vähääkään muistuttaa 2000-luvun värivallankumouksia, Laine toteaa.
Valko-Venäjällä Putinilla on vähän voitettavaa ja paljon hävittävää
Valko-Venäjän lisäksi kesän aikana on raportoitu mielenilmauksista myös Venäjän Kaukoidässä. Presidentti Vladimir Putinin hallintoa kannattaa tutkimuslaitos Levadan mukaan enää 59 prosenttia venäläisistä mikä on reilut 20 prosenttia vähemmän kuin kaksi vuotta sitten.
Valko-Venäjän vaalien jälkeen viestipalvelu Twitterissä levisi kuvia kuorma-autoista ilman rekisterikilpiä, jotka liikkuivat Pietarista Valko-Venäjän suuntaan. Voisiko siis Venäjän hallitus puuttua Valko-Venäjän kansannousuun sotilaallisesti, pönkittääkseen omaa kannatustaan?
– Juuri nyt en usko siihen. Puuttumalla Valko-Venäjän asioihin, Putinilla on paljon hävittävää ja vähän voitettavaa. Sotilaallinen väliintulo voisi esimerkiksi johtaa siihen, että venäläisten myötätunto menisi vahvasti Valko-Venäjän kansalaisten puolelle, mikä voisi horjuttaa Venäjän hallinnon asemaa. Toki on myös mahdollista, että tämä on vain esisoitto jollekin suuremmalle, Laine sanoo.
– Joka tapauksessa Kremlin on nyt entistäkin vaikeampaa ylläpitää oman näköisensä kuvaa yhtenäisestä venäläisestä maailmasta, jonka johtajana, äänitorvena ja suojelijana toimii ennen kaikkea Venäjän valtio, tutkija Veera Laine summaa.
JOHANNES JAUHIAINEN