Kenraaliluutnantti H.R. McMaster piti tiistaina viimeisen julkisen puheensa Valkoisen talon turvallisuusneuvonantajana. Mediassa huomio kiinnittyi lähinnä hänen presidentti Donald Trumpin Venäjä-politiikkaa kohtaan esittämäänsä arvosteluun. Puhetta voi kuitenkin tarkastella myös arvostetun amerikkalaiskenraalin viimeisenä päiväkäskynä ja herätyshuutona lännelle.
– McMasterin Atlantic Councilissa käyttämää puheenvuoroa voitaisiin pitää vuoden 2018 vastineena Winston Churchillin vuonna 1946 pitämälle kuuluisalle ”rautaesirippupuheelle”, jossa hän hahmotteli erittäin kaukokatseisella ja merkittävällä tavalla Neuvostoliiton kasvavaa uhkaa ja sen torjumiseksi laajalla rintamalla Euroopassa ja muualla maailmassa tarvittavia toimia, Scowcroft Center -tutkimuskeskuksen johtaja Barry Pavel totesi. Puhe jäänee hänen mukaansa historian lehdille.
Viron, Latvian ja Liettuan presidenttien Washingtonin-vierailun yhteydessä pitämässään puheessa McMaster palautti mieliin Yhdysvaltain ulkoministerin Sumner Wellesin kesällä 1940 tapahtuneen Baltian neuvostomiehityksen johdosta antaman julistuksen. Siinä Welles oli todennut amerikkalaisten vastustavan vahvimmankin valtion minkäänlaista puuttumista heikoimmankaan valtion sisäisiin asioihin.
– Jos kunnioitus suvereniteettia kohtaan puuttuu, nykyaikaista sivilisaatiota ei kyetä säilyttämään, McMaster painotti Wellesiä lainaten.
Nyt vapaat ja avoimet yhteiskunnat käyvät hänen mukaansa jälleen kriittistä kamppailua revisionistisia sortovoimia vastaan. Läntiset demokratiat voivat hänen mielestään säilyttää itsemääräämisoikeutensa ja torjua uudet uhat vain Wellesin julistuksen tinkimättömiin periaatteisiin nojaten.
”Perusteellisesti väärässä”
Keskeiseksi maailmanlaajuiseksi uhkatekijäksi McMaster nimesi selväsanaisesti Venäjän, jonka aggressiivisia toimia hän eritteli puheessaan laajasti.
– Venäjä toteuttaa pitkälle kehittyneitä strategioita, jotka on tietoisesti suunniteltu saavuttamaan tavoitteensa siten, että kynnys kohdevaltion sotilaallisiin vastatoimiin ei ylity, hän huomautti.
Kun Venäjän agentit toteuttavat jatkuvia, läntisten demokratioiden itseluottamuksen ja niiden keskinäisen luottamuksen heikentämiseen tähtääviä kampanjoitaan, presidentti Vladimir Putinin itseluottamus näyttää McMasterin mukaan vain kasvavan.
– Putin saattaa uskoa, että hän on voitolla tässä uudenlaisessa sodankäynnissä. Hän voi luulla, että hänen aggressiiviset toimensa Salisburyn puistoissa ja kyberavaruudessa, ilmassa ja valtamerillä voivat horjuttaa varmuuttamme, instituutioitamme ja arvojamme. Ehkä hän kuvittelee, että vapaat kansakuntamme ovat heikkoja eivätkä vastaa hänen provokaatioihinsa, hän sanoi.
McMasterin mukaan Putin on kuitenkin perusteellisesti erehtynyt, sillä Venäjän aggressio on omiaan vain vahvistamaan lännen päättäväisyyttä. Muistutettuaan läntisten demokratioiden vapautensa puolesta tekemistä raskaista uhrauksista ja niiden taustalla olevista ihanteista hän kehottaa miettimään, mikä olisi vapaan maailman vaihtoehto.
– Tähän huoneeseen on tänä iltana kokoontunut vaaleilla valittuja edustajia, virkamiehiä, intellektuelleja ja yksityisen sektorin johtohenkilöitä. Käymme keskustelua joutumatta pelkäämään, että mielipiteemme johtaisivat vangitsemiseen, kidutukseen tai rakkaan lähimmäisen kuolemaan, McMaster sanoi.
– Muille eri puolilla maailmaa voimme esittää yksinkertaisen kysymyksen: Kuulutteko mieluummin pieneen itsevaltiaiden klubiin, joka kenties kierrättää kokouksiaan Moskovassa, Teheranissa, Damaskoksessa, Havannassa, Caracasissa ja Pjongjangissa, vai mieluummin vapaiden kansojen klubiin, joka kunnioittaa suvereniteettia, yksilönvapautta ja oikeusvaltioperiaatetta?
Neljä tapaa vastata
Vaikka USA ja muut länsimaat ovat jo tähän mennessä vastanneet Venäjän aggressiiviseen toimintaan monin eri tavoin, entistä päättäväisemmät vastatoimet ovat Mc Masterin mukaan välttämättä tarpeen. Hän nosti esiin neljä erityisen kriittistä osa-aluetta.
– Meidän on ensinnäkin kilpailtava kaikilla areenoilla torjuaksemme niin sanottua hybridisodankäyntiä – neuvostoajan aktiivisten toimien ja maskirovkan uutta muotoa. Meidän on uudistettava ja yhtenäistettävä sotilaallisia, poliittisia, taloudellisia, poliisitoiminnallisia ja informaatioinstrumenttejamme, jotta kykenemme torjumaan ja kukistamaan suvereniteettiimme kohdistuvat uhat, McMaster sanoi.
Toiseksi hän kehotti panostamaan kyberinfrastruktuuriin niin, että data, innovaatiot ja infrastruktuuri itsessään kyetään suojaamaan vakoilua, varkauksia ja hyökkäyksiä vastaan. Kyberhyökkäyksiä vastaan on hänen mukaansa luotava riittävä pelote.
Kolmantena toimena McMaster vaati kaikkia länsimaita kantamaan oman osansa yhteisestä turvallisuudesta. Hän viittasi Naton jäsenmaiden yhteiseen sitoumukseen puolustusmenojen kahden prosentin bkt-osuudesta ja Yhdysvaltain kymmenen miljardin dollarin panoksesta Euroopan puolustusta vahvistavaan EDI-aloitteeseen.
– Neljänneksi meidän on ymmärrettävä, että kaikki toimemme ovat riippuvaisia strategisen varmuutemme säilyttämisestä sekä tahdostamme edistää arvojamme ja puolustaa elämäntapaamme, hän kiteytti.
Kenraaliluutnantti McMasterin puhe on luettavissa kokonaisuudessaan tästä.