Geopoliittisen tilanteen kiristyminen on näkynyt selvästi tutkimus- ja innovaatiopolitiikalle läheisillä yhteiskuntapolitiikan alueilla. Valtioneuvoston selvityksen mukaan Suomi pohtii innovaatiopolitiikkaansa aivan uudessa maailmantilanteessa. Suomi on siirtynyt monikriisin aikaan, jossa toisiinsa kytkeytyvät hitaammat ja akuutit kriisit muodostavat uusia reunaehtoja innovaatiopolitiikkaan. Tulevalla hallituksella on valtioneuvoston selvityksen mukaan mahdollisuus hyödyntää missiovetoista mallia yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Tämä edellyttää vahvaa poliittista sitoutumista ja johtajuutta sekä valmiuksien ja osaamisen vahvistamista, mutta samalla mahdollistaa eri hallinnonalojen ja sektorien kykyjen ja resurssien hyödyntämisen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi eli missioiden ratkaisemiseksi.
Vuonna 2021 asetettu parlamentaarinen tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työryhmä esitti kansallisten panostusten nostoa 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta asteittain vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelma peräänkuuluttaa TKI-rahoituksen ja -toiminnan strategista suuntaamista aikamme suurten haasteiden ratkaisemiseksi. Hitaat kriisit, kuten luontokato tai ilmastonmuutos vaikuttavat myös nopeasti eskaloituviin kriisitilanteisiin, kuten sään ääri-ilmiöihin sekä energiantuotannon muutoksiin. Venäjän Ukrainassa käymän sodan seuraukset ovat nostaneet esiin tuotannollisen riippuvuuden Venäjään.
Strategisen toimeenpanon malli selvittää niitä keinoja, joita hyödyntämällä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa suuntaamalla pystytään nopeuttamaan yhteiskunnan kannalta merkittäviä ja toivottavia siirtymiä. Teollisuuden sektorit ja sosiotekniset järjestelmät tulee uudistaa yhteiskunnan vihreän siirtymän mukaisesti. Selvityksessä todetaan, että hiilipäästöjä tulee vähentää radikaalisti ja on toteutettava siirtymä kestävään luonnonvarojen käyttöön samalla huolehtien hyvän ihmiselämän edellytyksistä ja elinkeinoelämän kansainvälisestä kilpailukyvystä. Suomessa missiovetoisuus on noussut esiin kestävän kehityksen ohjelmassa, kasvuportfoliossa, Business Finlandin pilottimissioissa ja Suomen Akatemian ulkoisessa arvioinnissa, joissa on painotettu laajojen tavoitteellisten ohjelmien toimeenpanon tärkeyttä.
Mallin mukaan suuntaava, missiovetoinen tutkimus- ja innovaatiopolitiikka luo edellytyksiä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan hyödyntämiselle laajempiin yhteiskunnallisiin haasteisiin
vastaamisessa. Vaikka missiovetoisuus nähdään usein uutena politiikan välineenä, pitää se sisällään jo käytössä olevia toimintamalleja.
Mallin tavoitteena on siis vahvistaa valtionhallinnon valmiuksia johtaa strategisia valintoja, toimeenpanna poliittisia päätöksiä ja saavuttaa yhteiskunnallisia tavoitteita. EU-tasolla missioiden tavoitteena on yhteensovittaa eri rahoitusohjelmia, politiikkatoimia ja säädöksiä valtioiden välisellä tasolla sekä mobilisoida ja aktivoida julkisia, yksityisiä ja yhteiskunnallisia toimijoita kansallisella, alueellisella ja
paikallisella tasolla pitkän aikavälin vaikutusten saavuttamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa.
Valtioneuvoston selvityksen mukaan uusille toimintatavoille on kysyntää niin valtionhallinnon kuin eri sektorien asiantuntijoiden puolelta. Ratkaisuja tulee kehittää ja kokeilla hajautetusti, mutta kokeiluista kertyviä oppeja on tulkittava yhdessä laajemman toimijajoukon voimin.