Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen kirjoitti yhdessä julkisoikeuden apulaisprofessori Juha Lavapuron kanssa Perustuslaki-blogissa viime torstaina ennen hallituksen sote-sovun syntymistä, että kahdeksantoista sote-alueen ratkaisu joutuisi viimeistään perustuslakivaliokunnassa vakaviin ongelmiin.
Ojanen ja Lavapuro perustelivat näkemystään perusoikeuksien toteutumisella. He viittasivat asiantuntijoiden näkemyksiin, joiden mukaan hallitus esittäisi erilaisista vaihtoehdoista nimenomaan sellaista, jonka jo alun perin tiedetään toteuttavan perusoikeuksia merkittävästi heikommin kuin sille esitettyjen vaihtoehtoisten sote-ratkaisujen.
Ojasen mielestä blogissa esitetyt näkökohdat ovat edelleen asian kannalta olennaisia.
– Mitä vähemmän sote-palvelujen järjestäjiä, sen tehokkaammin sote-palvelut näyttävät toteutuvan selvitysten mukaan. Siinä mielessä alueiden määrä ei ole yhdentekevä, Ojanen sanoo Verkkouutisille.
Hän viittaa muun muassa nykyisin sote- ja aluehallintouudistusta johtavan Tuomas Pöystin selvitysryhmän elokuiseen raporttiin.
Ojanen korostaa, etteivät hän ja Lavapuro blogikirjoituksessaan kuitenkaan väittäneet, että kahdeksantoista alueen malli olisi perustuslainvastainen ja johtaisi vaikeutettuun lainsäätämisjärjestykseen.
– Perustuslain näkökulmasta voisi argumentoida, että valtion ja yleisemmin julkisen vallan on erilaisista reittivaihtoehdoista valittava se, joka on perusoikeusmyönteisin, eli toteuttaa perustuslaissa olevaa julkisen vallan velvoitetta turvata peruspalvelut mahdollisimman tehokkaasti ja yhdenvertaisella tavalla. Siitä näkökulmasta olisi perusteltua päätyä mahdollisimman pieneen sote-alueiden määrään.
Kehityssuunta myönteinen
Ojanen huomauttaa, että nyt päätetyssä maakuntamallissa on kuitenkin pitkälti yli sata järjestäjää vähemmän kuin nykyisessä kuntapohjaisessa mallissa.
– Onhan tämä yleinen kehityssuunta toki perustuslain kannalta myönteinen.
Ojanen ei halua ottaa tässä vaiheessa lopullista kantaa hallituksen ratkaisun perustuslainmukaisuuteen, sillä edes luonnosvaiheessa olevaa hallituksen esitystä ei ole vielä olemassa.
– Vaikuttaisi siltä, että laajassa katsannossa tämä mahtuu perustuslain puitteisiin. Lopullinen arvio voidaan tehdä vasta sitten, kun on mustaa valkoisella pykälistä lähtien.
Lisäksi hän haluaa nähdä selvitykset ja vaikutusarviot esityksestä. Taloudelliset arviot olivat avainasemassa, kun viime vaalikaudella ensin hallituksen esitys ja sen jälkeen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan muokkaama sote-lakiehdotus kaatuivat perustuslakivaliokunnassa. Yksi ongelma jälkimmäisessäkin esityksessä oli se, että eri kuntien veroprosenttien välinen ero uhkasi kasvaa lähes kymmeneen prosenttiyksikköön.
– Katsotaan rauhassa, millaiseksi hallituksen esitys kehittyy. Isojakin asioita on vielä ratkaisematta. Piru voi piillä yksityiskohdissa, kuten pykälissä, joita virkamiehet alkavat vasta kirjoittaa, Ojanen sanoo.