Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan valtion ensi vuoden budjetin valmistelu alkoi mollivoittoisessa sävyssä.
– Suomen ulkopuolella ei ole näköpiirissä sellaista talouskasvua, joka auttaisi vientivetoista Suomea, Orpo sanoi tiedotusvälineille Moisniemessä Espoossa, minne valtiovarainministeriö on kokoontunut sisäiseen budjettiriiheensä.
Hän listasi syiksi Yhdysvaltain odotettua huonommat talousluvut, Brexitin ja maailmankaupan alavireisyyden.
Kotimaisen kysynnän osalta on Orpon mukaan positiivisia merkkejä. Työtuntien määrä on lisääntynyt ja rakennusalalta on tullut positiivisia viestejä.
– Kotimarkkinakysyntä ei riitä siihen, että meillä olisi jotain erityistä pelivaraa, Orpo totesi.
Budjettia tehdään tiukoissa raameissa. Orpon mukaan hallituksen on aloitettava määrätietoiset toimet työllisyystilanteen parantamiseksi. Erityisesti hallitus aikoo kohdistaa huomionsa pitkäaikaistyöttömiin, joiden määrä kasvaa koko ajan.
– Jos me emme onnistu työllisyystilanteen parantamisessa, se on sitten leikkausten tie. Sen edessä hallitus on mielestäni jo ensi keväänä puoliväliriihessä, Orpo sanoi.
Hallitus valmistelee elo-syyskuun budjettiriiheen toimenpiteitä, joilla työllisyyttä saataisiin parannettua. Sen lisäksi työllisyystoimia valmistellaan myös puoliväliriiheen, joka pidetään ensi vuoden helmi-maaliskuussa.
Työmarkkinoilla kohtaanto-ongelma
Orpon mukaan työmarkkinoilla on kohtaanto-ongelma. Vaikka avointen työpaikkojen määrä on kasvanut trendinomaisesti jo pitkään, työttömyys on korkea.
– Meidän täytyy käydä todella sen asian kimppuun, miten ihmisiä motivoidaan ja työtä kannattaa ottaa vastaan. Ymmärrän, jos käteen jäävä ansio ei lisäänny siitä, että ottaa työn vastaan, se ei kovinkaan paljon motivoi.
Orpon mukaan järjestelmää täytyy katsoa, miten työn vastaanottamisesta saadaan nykyistä kannustavampaa.
– Kepin ja porkkanan on oltava tasapainossa.
Työttömyydestä aiheutuviin kuluihin käytetään yli kuusi miljardia euroa. Orpon mukaan tavoitteena on muuttaa passiivista työttömyysturvaa aktiiviseksi, jotta se kannustaisi esimerkiksi opiskelemaan ja aloittamaan yritystoiminnan.
Orpo myöntää, että hallituksen tavoite taittaa velkaantuminen tällä vaalikaudella on vaikea saavuttaa.
– Kyllä on vaikeaa julkisen talouden tasapainottamistavoitteen kanssa, Orpo sanoi.
Syynä on Orpon mukaan se, että hallituksen tavoitteekseen asettama 72 prosentin työllisyysaste on vielä kaukana. Työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin tarkoittaa työllisyyden paranemista 110 000 hengellä.
– Mennään mieluummin sen kautta, että tehdään työllisyystoimenpiteitä eikä lähdetä leikkaamaan vielä tässä vaiheessa, Orpo kertoi.
Veronkevennykset painottuvat pieni- ja keskituloisille
Hallitus on luvannut keventää ansiotulojen verotusta vähintään 415 miljoonalla eurolla ensi vuonna kilpailukykysopimuksen tueksi. Orpo sanoi, ettei valtiovarainministeriön budjettiriihessä ole ehditty vielä keskustella, miten veronkevennykset rahoitetaan.
– Jos laskemme työn verotusta, kasvavan ostovoiman myötä se tuo lisää tuloja itsessään, kannustaa ottamaan työtä vastaan ja pienentää työn verokiilaa.
Orpon mukaan lähtökohtana on se, että veronkevennyksillä kompensoidaan kilpailukykysopimuksen myötä työnantajilta palkansaajille siirtyvää maksutaakkaa.
– Kyllä ne silloin menevät kaikille tuloluokille, painottaen pieni- ja keskituloisia.
Valtiovarainministeriö julkistaa budjettiehdotuksensa perjantaina. Ensi viikolla valtiovarainministeriö käy kahdenväliset neuvottelut muiden ministeriöiden kanssa ja hallituspuolueet aloittavat omat neuvottelunsa. Hallituksen budjettiesitys hyväksytään hallituksen budjettiriihessä elo-syyskuun vaiheessa.
Valtiovarainministeriön talousennuste julkistetaan vasta syyskuussa, kun hallituksen budjettiesitys annetaan eduskunnalle.