Iäkkäiden määrän kasvaessa Suomessa tarvittaisiin pelkästään vanhuspalveluihin noin 30 000 lisähoitajaa nykyisellä palvelurakenteella.
Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) ja Kelan mukaan ikääntyneiden hoivan järjestämiskysymykset ovat kriittisiä ja niihin ei ole kunnissa varauduttu riittävästi. Henkilöstöpula vanhuspalveluissa voimistuu ja esimerkiksi kotihoidon saatavuus on heikentynyt koko maassa ja käyntien määrä laskenut.
Ennakoitua hoitajatarvetta ei pystytä toteuttamaan, joten palvelurakennetta on uudistettava.
– Henkilöstötarpeeseen ei voida vastata pelkästään koulutusta lisäämällä, koska työvoimaa tarvitaan myös muille yhteiskunnan sektoreille, todetaan THL:n ja Kelan laatimassa terveys- ja hyvinvointikatsauksessa, joka listaa tärkeimpiä keinoja väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Yhtenä ratkaisuna ikääntyvien hoivaan THL ja Kela näkevät yhteisöllisen palveluasumisen lisäämisen. Se helpottaisi kotihoidon järjestämistä, kun yökotihoitoa pystytään tarjoamaan enemmän ja osa palveluista voidaan tuottaa ryhmämuotoisina. Henkilöstön tarve määräytyisi asiakkaiden palvelutarpeen perusteella.
Omaishoidon tukeen tulisi laatia lakisääteiset myöntämisperusteet, koska tällä hetkellä tuen kattavuus vaihtelee alueittain.
Päihdepolitiikassa THL ja Kela esittävät, että Suomessa pitäisi nopeuttaa ja helpottaa huumehoitoon pääsyä sekä käynnistää käyttöhuonekokeilu huumekuolemien ehkäisemiseksi. Huumeiden käytön dekriminalisoinnin vaikutuksista tulisi laatia arviointi.
Kaupassa myytävien alkoholituotteiden korkeimmat sallitut alkoholiprosentit THL ja Kela säilyttäisivät nykyisellään.
Nuorten, erityisesti tyttöjen mielenterveysoireilu on lisääntynyt selvästi.
Vuonna 2022 nuoren kuntoutusrahaa sai yhteensä yli 15 000 henkilöä, mikä oli noin puolet enemmän kuin vuonna 2018. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan eniten mielenterveyteen liittyvien syiden perusteella.
Hyvinvointikatsauksessa ehdotetaan lakimuutosta, jolla lievien mielenterveyden häiriöiden hoito olisi mahdollista myös kouluterveydenhuollossa. Tähän pitäisi varmistaa tarvittavat resurssit.
Nuorten perus- ja erityistason mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen yläikäraja pitäisi yhdenmukaistaa Kelan ja THL:n mukaan 24 vuoteen.