Öljyonnettomuuksien tuhoista ei SPEK:n mukaan ole mahdollista selvitä ilman yhteistyötä luonnonsuojelujärjestö WWF:n, valmiusjärjestöjen ja palokuntien vapaaehtoisten kanssa.
Esimerkiksi kesäkuussa Raahen verrattain pienessä öljyonnettomuudessa oli mukana satoja vapaaehtoisia kahdeksan päivän ajan.
Vapaaehtoisten öljyntorjuntatyötä varten tarvitaan SPEK:n kuitenkin selkeä toimintamalli, koulutus ja tehtäväjako. SPEK onkin organisoinut hankkeen Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan.
– Haluamme vahvistaa pelastuspalvelujärjestöjen, palokuntien ja WWF:n öljyntorjuntajoukkojen yhteistoimintaa. Lisäksi hankkeessa otetaan huomioon uusien vapaaehtoisten rekrytoiminen ja kouluttaminen sekä myös ennestään järjestäytymättömien toimijoiden auttamishalun kanavoiminen onnettomuustilanteessa, SPEKin erikoistutkija Ilona Hatakka kertoo tiedotteessa.
Suuri öljyonnettomuus Itämeren alueella ja erityisesti Suomenlahdella vaurioittaisi pahasti elinympäristöä ja yhteiskuntaa.
– Vahva vapaaehtoisosaaminen on tärkeää, koska se sekä vahvistaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä että nopeuttaa toipumista vakavista öljytuhoista, painottaa SPEKin varautumisjohtaja Karim Peltonen.
Lisäksi Peltosen mukaan ihmisten auttamishalu kasvaa öljykatastrofien kaltaisissa suuronnettomuuksissa. Siksi on hänen mielestään tärkeää, että uudet vapaaehtoiset saavat tilaisuuden osallistua toimintaan.
Toimintamallia testataan käytännössä Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa Saimaan alueella ensi vuoden aikana.
SPEK:n hankkeessa ovat mukana vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja ylläpitävä Suomen WWF, vapaaehtoista pelastuspalvelua koordinoiva Suomen Punainen Risti, Suomen Meripelastusseura ja Suomen Lentopelastusseura sekä pilottialueiden pelastuslaitokset, ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Rajavartiolaitos.
Hanketta rahoittaa Reijo Rautauoman Säätiö, jonka ensisijaisena tarkoituksena on muun muassa edistää ja tukea pelastustoimintaa.