Suomalaisten luottamus postipalveluihin on heikentynyt. Sanomalehtien jakelua on riivannut jo pitkään työvoimapula, minkä vuoksi aamun posti ei välttämättä kolahda postiluukusta yhtä kellontarkasti kuin aikaisemmin.
Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiurun mukaan jakelusta tulee palautetta eduskuntaan asti. Helsingissä joissain taloyhtiöissä postia on alettu jakaa harrastuspohjalta uudelleen oikeille vastaanottajille ja maakuntalehdet ovat kertoneet jakelunsa viivästymisestä.
Helsingin Sanomien varhaisjakelua hoitaa pääkaupunkiseudulla Posti. Uudenmaan muilla alueilla siitä vastaa Postin lisäksi jakeluyhtiö Early Bird. Muualla Suomessa varhaisjakelu hoituu Postin sekä maakuntien aluelehtien ylläpitämien jakeluverkostojen avulla.
– Olen ollut jakeluongelmista yhteydessä päätoimittajiin sekä Postin johtoon. Jakelu siirtyi vuoden vaihteessa Alma Medialta Postin vastuulle. Tehtävä on ollut odotettua haastavampi, Pauli Kiuru kertoo Aamulehden kolumnissaan.
Ongelmia on hänen mukaansa myös rekrytoinneissa. Parhaimmillaan sanomalehtien varhaisjakeluun on etsitty jakajia TE-palveluiden nettisivuilla yli kolmellekymmenelle paikkakunnalle, esimerkiksi Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Kuopioon, Poriin ja lukuisiin pikkukaupunkeihin. Te-toimiston verkkosivuilla vapaita jakajan paikkoja oli kesällä noin 80 eri puolilla maata.
– Jakajat tekevät arvokasta työtä vaativissa olosuhteissa pimeässä ja kylmässä. Heidän työnsä arvon huomaa erityisesti silloin, kun lehti jää saamatta. Työ vaatii tekijältään sopeutumista poikkeukselliseen vuorokausirytmiin. Se ei kaikille sovi, Pauli Kiuru sanoo.
Monet lehdenjakajat tekevät työtään sivutoimena. Kannustinloukkujen takia se ei kuitenkaan välttämättä ole kannattavaa.
– Varhaisjakajan työ koostuu usein noin 3,5–5 tunnin kokonaisuudesta. Osan elämäntilanteeseen lyhyempi työaika ja pienempi palkka sopivat. On kuitenkin suuri joukko ihmisiä, joille kannustinloukkujen takia jakelutyö ei ole taloudellisesti mielekästä.
Kansanedustajan mukaan hallituksen tulisi ryhtyä toimeen kannustinloukkujen purkamiseksi, jotta työn vastaanottaminen olisi kannattavaa.
– Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on lyhentää työttömyysjaksojen kestoa, helpottaa lyhytaikaisen työn vastaanottamista sekä kannustaa työnhakuun. Lisäksi tavoitteena on 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen. Ne ovat kaikki kannatettavia tavoitteita. Kannustan hallitusta tavoitteiden saavuttamisessa ja päätöksissä, jotka tekevät työn vastaanottamisesta aina taloudellisesti mielekästä.