Nato-maiden johtajat päättivät kesäkuisessa huippukokouksessaan Madridissa liittokunnan sotilaallista valmiutta merkittävästi kohottavista toimista. Niiden tähtäyspiste on kuitenkin vasta vuoden 2023 puolivälissä, kun amerikkalaistutkijoiden mukaan tilanne Venäjän ja Baltian välillä on uhkaavasti kiristymässä jo nyt.
– Liettuan puolustusministeri vahvisti vastikään, että Liettuaan on kohdistunut massiivinen kyberhyökkäys. Muutamaa päivää aiemmin Viro oli kertonut ilman transponderia lentäneen venäläisen Mi-8-helikopterin loukanneen maan ilmatilaa jo toistamiseen tänä vuonna, yhdysvaltalaisen Hudson-instituutin tutkijat Rebeccah Heinrichs ja Timothy Walton kirjoittavat Royal United Services Institute -ajatushautomon (RUSI) julkaisemassa artikkelissa.
– Vastauksena Venäjän lisääntyneisiin provokaatioihin Puola on pyytänyt lisää Naton joukkoja Suwalkin käytävään – alueelle, joka sijaitsee Valko-Venäjän ja Venäjälle kuuluvan Kaliningradin välissä, he toteavat.
Venäjä käyttäytyy heidän mukaansa Baltian ja Puolan suunnalla entistä aggressiivisemmin, koska Liettua on EU:n pakotelinjausten nojalla estänyt tiettyjen venäläisten hyödykkeiden maitse tapahtuvan kauttakulun jättimäiseksi sotilastukikohdaksi muuttuneeseen Kaliningradiin. Liettuan toimien he katsovat osoittavan suurta päättäväisyyttä, kun taas Saksan liittokansleri Olaf Scholz on julkisesti vaatinut kauttakulkurajoitusten poistamista.
Kriittisen tärkeä tuki
Tilanne vaatii Heinrichsin ja Waltonin mukaan Yhdysvalloilta ja koko Natolta voimakkaita signaaleja, jotka korostavat niiden sitoutumista Baltian maiden puolustamiseen.
– Jos Liettua jatkaa pakotteiden täytäntöönpanoa, pelätään, että Moskova voisi käyttää sotilaallista voimaa luodakseen maakäytävän tämän Baltian maan läpi. Tällainen hyökkäys olisi suora ja selkeä hyökkäys yhtä Naton jäsenmaata vastaan, he sanovat.
– Ensinnäkin presidentti Joe Bidenin olisi annettava lausunto, joka puolustaa Liettuan suvereniteettia ja oikeutta tehdä omaa aluettaan koskevia päätöksiä. Hänen olisi tehtävä selväksi, että Vilnalla ei ole mitään velvollisuutta sallia minkään toisen valtion kauttakulkua alueensa läpi, he toteavat.
He myös kehottavat Yhdysvaltoja toimittamaan täydennyksiä niiden Stinger-ilmatorjuntaohjusten ja muiden aseiden tilalle, jotka Liettua on luovuttanut Venäjän hyökkäystä vastaan taistelevalle Ukrainalle.
– Kolmanneksi Yhdysvaltojen olisi johdettava ponnisteluja pysyvän monikansallisen prikaatin sijoittamiseksi Baltian alueelle ja toisen Puolaan. Yhdysvaltojen olisi myös vastattava Liettuaan kohdistuviin kyberhyökkäyksiin, Heinrichs ja Walton esittävät.
– Ellei Yhdysvallat onnistu vakuuttamaan Moskovaa ja Vilnaa siitä, että sillä on päättäväisyys ja kyky tukea Baltian maita, Nato voi päätyä juuri siihen, mitä Bidenin hallinto ja koko puolustusliitto ovat pyrkineet välttämään: suoraan sotilaalliseen yhteenottoon Moskovan kanssa.