Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat ovat arvioineet hallituksen rakennepoliittisen ohjelman eri osia.
– Arviot on tehty vain sen perusteella, mikä on selvästi tiedossa. Paketissa on vielä paljon sellaista, joka täsmentyy syksyn kuluessa, VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen sanoo.
Hallituksen yksi keskeinen keino pienentää kestävyysvajetta on tehdä toimia, joilla saadaan aikaan puolen prosenttiyksikön tuottavuuskasvu julkisessa palvelutuotannossa.
– Tämä on tavoitteen asetteluna äärimmäisen kunnianhimoinen ja kokemusten valossa sitä ei ole helppo saavuttaa, koska julkisen palvelun tuottavuutta on vaikea nostaa eikä siihen ole tiedossa mitään varmasti tepsiviä keinoja, Vartiainen perustelee.
Tilastokeskuksen arvioima kuntapalvelujen kokonaistuottavuus on viime vuosikymmenten aikana heikentynyt useimpina vuosina.
Hallituksen ohjelmassa esitetään tuottavuustavoitteen saavuttamisen keskeisenä keinona julkisrahoitteisen palvelutuotannon henkilöstömäärän rajoittamista kolmasosaan aiemmin arvioidusta henkilöstötarpeesta: henkilöstömäärä saisi jatkossa kasvaa noin tuhannella henkilöllä vuodessa, kun henkilöstön on aiemmin arvioitu kasvavan noin 3 000 henkilöllä vuodessa.
Vartiainen arvelee, että tuottavuustavoitteeseen pääseminen saattaa edellyttää myös julkisyhteisöjen johtamiskeinojen ja työkalujen terävöittämistä.
– Pitäisikö tehdä mahdolliseksi neuvotteleminen palkasta joustavammin tai tinkiä joiltakin osin virkamiesten irtisanomissuojasta?
Vartiaisesta on kuitenkin hyvä, että asetetaan kova tavoitetaso, koska se velvoittaa tätä ja myöhempiä hallituksia todella tekemään asioita.
– Esimerkiksi kokeilemaan ennakkoluulottomasti palvelutuotannossa ulkoistamista, ehkäpä yksityistämistäkin.
Leikkauksia työttömyysturvaan?
Vartiainen ottaa esille, että hallitus arvioi laskevansa rakenteellista työttömyyttä yhden prosenttiyksikön omilla toimillaan.
– Kokemusten ja tutkimuskirjallisuuden valossa tämä on hyvin kunnianhimoinen tavoite.
Yhtenä keinona mainitaan, että työvoimatoimistoille annetaan ohjeeksi toteuttaa tukien ehdollisuutta nykyistä napakammin.
– Se vaikuttaa tähän suuntaan, mutta voi myös olla, että tämä ei riitä. Eli ei voida sulkea pois sitä, etteikö työttömyysturvaa ehkäpä tällä vuosikymmenellä jouduta reformoimaan vielä enemmänkin.
Hallituksen hyväksymässä rakennepaketissa on määritelty eri osa-alueille ja niihin kohdistuville toimille sopeutustavoitteet. Kestävyysvajeen on arvioitu pienentyvän näillä toimilla viisi prosenttiyksikköä.
– Siinä on ambitiotaso kyllä erittäin kova. Siinä taulukossa on esitetty tavoite, miten kestävyysvaje kurotaan umpeen. Mutta miten näitä tavoitteita saavutetaan, ei ole vielä kokonaan täsmennetty.
Kun verrataan hallituksen hyväksymää rakennepakettia valtiosihteeri Martti Hetemäen pohjaesitykseen, havaitaan, että hallitus on monessa kohdassa liudentanut alkuperäistä esitystä, poistanut siitä kohtia tai lisännyt omia toimenpiteitään. Vaikutuksia kestävyysvajeeseen ei ole kuitenkaan muutettu.
Onko realistista, että hallituksen toimenpiteillä päästään siihen, mitä kestävyysvajeen suhteen tavoitellaan?
– Jos kaikki menee oikein hyvin, sitäkään ei voi sulkea pois. Mutta minusta on myös aivan mahdollista, että joudutaan tekemään vielä uusia reformipäätöksiä. Epävarmuus on suurta.