Ruotsissa jaetaan vuosittain bolševikkijohtaja Vladimir Iljitš Leninin nimeä kantava kulttuuripalkinto. Korkeaa julkisuusprofiilia tavoittelevan palkinnon sai tänä vuonna kapitalismia arvostellut toimittaja Kajsa Ekman.
Palkinnon noustessa uutisotsikoihin moni näyttää kysyvän, mihin ruotsalainen kulttuurielämä vuonna 2020 tarvitsee vuonna 1924 kuolleen neuvostojohtajan nimeä kantavaa tunnustusta. Käsittämättömäksi asiaa luonnehtii muun muassa Frivärld-ajatushautomon puheenjohtaja ja Ruotsin maltillisen kokoomuksen entinen euroedustaja Gunnar Hökmark.
– Mediassa sitä käsitellään hieman erikoisena, mutta samalla keimailevan edistyksellisenä, Hökmark sanoo ruotsalaislehti Göteborgs-Postenissa.
– Vielä kummallisempaa on se, että jotkut ihmiset ovat halukkaita ottamaan vastaan kunniapalkinnon, joka edustaa psykopaattisen massamurhaajan ja maailman vastenmielisimpiin lukeutuvan diktatuurin perustajan muistoa, Hökmark toteaa.
Hän kuvaa pyrkimyksiä Leninin ja muiden uuden ajan terrorismin ja diktatuurin keskeisten arkkitehtien tekojen silottelemiseen paitsi vastenmielisiksi, jopa vaarallisiksi.
– Usko siihen, että on edistyksellistä murhata, niittää terrorismin uhrien satoa – niin sanotussa kalifaatissa samoin kuin niin sanotussa proletariaatin diktatuurissa, hän toteaa.
Hökmark kysyy, miksi palkinto on haluttu nimetä juuri Leninin mukaan. Hän muistuttaa juuri Leninin käytännössä päättäneen, että Neuvostoliitto oli luotava terrorin, massateloitusten ja kuoleman pohjalle.
Leninin tavoitteli hänen mukaansa omana aikanaan totalitarismia, joka muistuttaa läheisesti terroristijärjestö Isisin viimeaikaisia pyrkimyksiä Syyriassa ja Irakissa.
Lenin-palkinto lukeutuu Ruotsin merkittävimpien vuosittain jaettavien kulttuuri- ja kirjallisuuspalkintojen joukkoon. Se voidaan verkkosivujensa mukaan myöntää yhteiskuntakriittiselle ja vasemmistolaista perinnettä edustavalle henkilölle.