Vasemmistoliitto kertoo tiedotteessaan tavoittelevansa hallitusneuvotteluissa paikkaa ”eriarvoisuutta vähentävässä punavihreässä hallituksessa, joka on sitoutunut 1,5 asteen ilmastotavoitteeseen”.
Puolue listaa tärkeimmiksi tavoitteikseen selkeät kirjaukset talouspolitiikan oikeudenmukaisuudesta, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden vahvistamisesta, perhevapaauudistuksesta, sekä mittavat panostukset suomalaiseen osaamiseen, koulutukseen ja tieteeseen.
Kynnyskysymyksiksi vasemmistoliitto toteaa ”perusturvan heikennyksistä pidättäytymisen, epäonnistuneen aktiivimallin purkamisen, sekä ilmastopolitiikan, jonka raamit ovat linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa”. Lisäksi kynnyksinä mainitaan sotilaallinen liittoutumattomuus ja ihmisoikeusperustainen politiikka.
Puolue järjestää nyt alkavalla hallituskaudella ensimmäistä kertaa jäsenäänestyksen hallitukseen osallistumisesta.
Äänestys suoritetaan hallitusneuvotteluiden tuloksen varmistuttua, mikäli puoluejohto suosittaa jäsenistölle hallitukseen lähtemistä.
– Jäsenistön hyväksyntä hallitusyhteistyölle antaa vahvimman mahdollisen mandaatin hallitukseen osallistumiselle. Modernina kansanliikkeenä vasemmistoliitolle on luontevaa osallistaa jäsenistö päätökseen hallitusyhteistyöstä, joka kuuluu eittämättä puolueiden suurimpiin yksittäisiin päätöksiin, puolueen puheenjohtaja Li Andersson sanoo.
Hänen mukaansa ”vaalien voittajapuolueiden jaetun arvopohjan hyödyntäminen on tehokkain reitti kohden toimintakykyistä hallitusta”.
– Vaikka neuvotteluista on ennakoitu vaikeita on tärkeää muistaa, että vastuullista tasa-arvo- ja ilmastopolitiikkaa ajavat puolueet olivat vaalien suurimmat voittajat. Uskon että jaetun arvopohjan ympärille rakentuva yhteistyö on varmin tapa saada Suomeen toimintakykyinen hallitus, Andersson toteaa.