Valtio menettää vuosittain verotuloja satojen miljoonien eurojen arvosta, koska se palauttaa suuyrityksille osan näiden maksamista energiaveroista. Järjestelmä voitaisiin lopettaa hyödyttömänä, arvioi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt selvityksessään.
– Valtio menettää vuosittain 200 miljoonaa euroa verotuloja saamatta rahoilleen vastinetta, sillä mikään ei osoita tuen parantaneen näiden yritysten kilpailukykyä, toteavat tutkijat Saara Tamminen, Kimmo Ollikka ja Marita Laukkanen.
Valtio kiristi energiaverotusta vuonna 2011. Seuraavana vuonna se kuitenkin kevensi energiaintensiivisen teollisuuden – ennen kaikkea metsä- ja metalliteollisuuden – verotusta palauttamalla niille osan niiden maksamasta energiaveroista.
Järjestelmä oli ollut olemassa jo aiemmin, mutta uudistuksen jälkeen palautuksia saavien yritysten määrä nousi kymmenestä sataanneljäänkymmeneen. Maksettujen palautusten määrä nousi 10 miljoonasta yli 200 miljoonaan euroon.
Uudistuksen tarkoitus oli parantaa näiden yritysten kilpailukykyä.
Vattin mukaan veronkevennys ei ole parantanut kilpailukykyä. Sähkö maksaa Suomessa jo muutenkin vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Britanniassa. Lisäksi yritykset maksoivat energiaveroa jo ennen palautuksia vain prosentin liikevaihdosta vuosina 2011–2014.
– Palautuksia saaneille yrityksillä ei analyysimme valossa ollut kilpailukykyongelmaa alun perinkään. Nämä yritykset olivat keskimääräistä suomalaista teollisuusyritystä tuottavampia jo ennen kuin alkoivat saada palautuksia, sanoo Tamminen.
Veronpalautukset suosivat kansainvälisiä suuryrityksiä. Ne ovat ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa, sanovat tutkijat.
– Turhan energiaveron palautuksen poisto tasapainottaisi julkista taloutta ja mahdollistaisi esimerkiksi ansiotuloverotuksen keventämisen, Tamminen toteaa.
Tutkijat huomauttavat, että ilman palautuksiakin teollisuus maksaa jo kevennettyä sähköveroa. Sen hyöty on 400 miljoonaa euroa, ja se voidaan tulkita vastaavaksi verotueksi kuin veronpalautuksetkin.