Kansainvälisesti arvostetuimpiin Venäjä-asiantuntijoihin lukeutuva Mark Galeotti sanoo Venäjän operoivan aiempaa aktiivisemmin Länsi-Balkanilla. Toimillaan Venäjä pyrkii horjuttamaan alueen maiden etenemistä kohti EU:ta ja Natoa.
Alueen paluuta yhdeksi Kremlin geopoliittisten pyrkimysten keskeisistä kohteista ilmentää Galeottin mukaan Venäjän turvallisuusneuvoston vaikutusvaltaisen sihteerin Nikolai Patruševin nostaminen Balkan-politiikan tosiasialliseksi koordinaattoriksi.
– Moskovassa oli koettu Balkaniin kohdistuvan politiikan kärsineen yhden voimakkaan ”kuraattorin” puutteesta. Samaan aikaan Patrušev, haukkamaisista näkemyksistään tunnettu turvallisuuspalvelu FSB:n entinen päällikkö ja presidentti Vladimir Putinin läheinen suojatti ja liittolainen, etsi itselleen entistä laajempaa roolia, Prahan kansainvälisten suhteiden instituutissa työskentelevä Galeotti taustoittaa.
Aiemmissa FSB- ja KGB-tehtävissään Patrušev ei tiettävästi ole työskennellyt Balkanin parissa.
– Hänen kiihkeä vakaumuksensa, jonka mukaan Venäjä ja länsi – ennen kaikkea Yhdysvallat – käyvät sivistyksellistä ja poliittista nollasummakamppailua, johdattaa hänet kiinnostumaan Länsi-Balkanin kaltaisista alueista, joissa molemmat osapuolet näyttävät kilpailevan läheisesti ja suoraan keskenään.
Omaa vajavaista Balkan-asiantuntemustaan täydentääkseen Patrušev on kuunnellut Galeottin mukaan Kremlin liepeillä toimivan Venäjän strategisen tutkimuksen instituutin (RISI) entisen johtajan Leonid Rešetnikovin näkemyksiä herkällä korvalla. Tiedustelu-upseerin karriäärin tehnyt Rešetnikov on saanut Balkan-asiantuntijan koulutuksen ja on eri yhteyksissä korostanut alueen Venäjälle tarjoamia mahdollisuuksia.
Geopoliittista peliä kovilla kierroksilla
Vuoden 2018 aikana Venäjän vaikuttamisoperaatiot Länsi-Balkanilla tulevat Galeottin mukaan kiihtymään monesta eri syystä. Aiemmat takaiskut alueella, kuten Montenegron vallankaappaushankkeen epäonnistuminen syksyllä 2016, ovat Moskovassa olleet omiaan vain vahvistamaan käsitystä yhtenäisen Balkan-strategian tarpeellisuudesta. Myös esimerkiksi Saksan ja Ranskan vaalien häirinnän laihat tulokset ovat vain kiihdyttäneet halua löytää uusia, tehokkaampia tapoja lännen horjuttamiseksi.
Balkan sopii Galeottin mukaan tähän tarkoitukseen hyvin, koska alueen geopoliittinen merkitys on EU:lle ja Natolle huomattava, mutta sen kaikki valtiot ovat esimerkiksi Baltian maita huomattavasti alttiimpia Venäjän vaikuttamistoimille.
Pieni Montenegro onnistui viime vuonna livahtamaan Natoon Venäjän vastakkaisista pyrkimyksistä huolimatta. Alueen muiden maiden liittyminen läntiseen puolustusliittoon onkin nyt yksi Kremlin avaintavoitteista. Suhtautuminen EU-jäsenyyshaaveisiin ei ole yhtä ehdoton: vanhan liittolaismaan Serbian jäsenyys unionissa voisi Galeottin mielestä jopa edistää EU:n yhtenäisyyden horjuttamista.
Balkanin maiden EU- ja Nato-jäsenyystoiveiden kariutumisella saattaisi joidenkin arvioiden mukaan olla myös laajempia geopoliittisia vaikutuksia, jos se johtaisi länsi-integraatioon kohdistuvien epäluulojen kasvuun Georgiassa ja Ukrainassa.
Venäjä ei Galeottin mukaan tavoittelekaan ensisijaisesti Balkanin alistamista, vaan pikemminkin alueen poliittisten asetelmien hyödyntämistä osana pitkäjänteistä strategista peliään.
”Näin Venäjän toimiin tulisi vastata”
Lännessä olisi Galeottin mielestä korkea aika käsittää, että suuren pelin aloittamiseen riittää yksi osapuoli. Suurella pelillä hän viittaa Britannian ja Venäjän imperiumien vuosikymmeniä kestäneeseen kamppailuun ylivallasta Keski-Aasiassa.
– Keskustelukumppanit EU:ssa painottavat yhä uudelleen, että he eivät näe Länsi-Balkania Moskovan kanssa käytävän geopoliittisen kilpailun areenana, hän sanoo.
– Kreml selvästi näkee alueen juuri sellaisena ja etsii aktiivisesti jokaista mahdollista keinoa, jonka suinkin kykenee löytämään.
Vakauden itseisarvoinen korostaminen arvojen kustannuksella on Galeottin mielestä usein väärä valinta.
– Hallitusten rohkaiseminen ja painostaminen korruptionvastaista taistelua, median demokratisointia, poliittisen osallistumisen laajentamista sekä poliittista ja taloudellista läpinäkyvyyttä koskeviin lupauksiin ei sitä vastoin ole vain hyvää käytäntöä, vaan turvallisuuden kannalta välttämätöntä.
Vaikka Venäjän merkitys kauppakumppanina on Balkanin maille näennäisesti melko pieni, EU:n tulisi Galeottin mukaan kiinnittää nykyistä suurempaa huomiota Moskovasta alueelle kohdistuviin rahavirtoihin ja palkita maita niihin liittyvän läpinäkyvyyden edistämisestä.
Hän kehottaa EU:ta myös luopumaan Balkania kohtaan usein osoittamastaan alentuvasta asenteesta ja sen sijaan rohkeasti korostamaan niitä edustamiaan asioita, joissa sen tarjoama malli on Venäjää houkuttelevampi.
Erityistä huomiota tulisi Galeottin mukaan kiinnittää Venäjään Länsi-Balkanilla kohdistuvan vastatiedustelun vahvistamiseen.
– Voimme tuskin haastaa Venäjän ponnistuksia, kun tiedämme niistä vain vähän enemmän kuin sen, mitä suurlähetystömme paikallisesta mediasta löytävät, hän sanoo erään EU-maan vanhempaa tiedusteluvirkamiestä lainaten.
– Viime kädessä suuntautuminen länteen on kuitenkin alueen maiden oma valinta. Haluavatko ne olla pelinappuloita Moskovan länttä vastaan käymässä poliittisessa sodassa vai katsovatko ne aidosti, että niiden paras toivo turvallisuutensa ja vaurautensa varmistamiseksi on Venäjän malli, Galeotti kysyy retorisesti.
Kaikki viittaa hänen mukaansa siihen, että kansalaisten enemmistö alueen kaikissa maissa torjuu ehdottomasti Venäjän tarjoaman mallin.
– Siinä tapauksessa heidän tulisi itse vastata tähän haasteeseen entistä suoremmin ja ponnekkaammin, Galeotti jyrähtää.