Presidentti Vladimir Putinin hallinto on ranskalaisprofessori Nicolas Tenzerin mukaan murhauttanut poliittisia vastustajiaan eurooppalaisten valtioiden maaperällä ainakin vuodesta 2006, jolloin Putinia arvostellut Alexander Litvinenko surmattiin Lontoossa radioaktiivisella aineella.
Vuoden 2017 jälkeen Euroopasta on hänen mukaansa karkotettu vähintään 150 venäläistä diplomaattia vastalauseena Kremlin aggressiivisille toimille.
– Heidän poissaolonsa varmasti vähentää Venäjän vaikuttamista eurooppalaisissa pääkaupungeissa. Diplomaattien karkotukset ovat kuitenkin ensi sijassa viestittämistä, ei toimintaa sinänsä. Ne eivät lopeta Venäjän harjoittamia epävakauttamisyrityksiä Euroopassa, pariisilaisen Sciences Po -yliopiston professorina toimiva Tenzer kirjoittaa Politico-lehdessä.
Karkotuksia ja talouspakotteita lukuun ottamatta länsimaiden vastatoimet ovat hänen mukaansa toistaiseksi jääneet laimeiksi, eikä niillä ole ollut merkittävää vaikutusta venäläisten tiedustelupalvelujen Kremlin siunauksella toteuttamiin vihamielisiin toimiin. Se, minkä Putinin hallinto tulkitsee lännen heikkoudeksi, saattaa olla omiaan pikemminkin rohkaisemaan Venäjää.
– Rikollinen hallinto jatkaa rikoksiaan, ellei kukaan sitä vastusta tai jos joko tietämättömyys tai pelko ajavat puhumaan vain vuoropuhelun ylläpitämisestä, vaikka emme todellisuudessa edes usko, että se johtaisi mihinkään, Tenzer toteaa.
On kovien toimien aika
Tuoreet paljastukset Venäjän sotilastiedustelun agenttien Tšekin tasavallassa ja Bulgariassa toteuttamista pommi-iskuista sijoittuvat Tenzerin mukaan ajankohtaan, jolloin useimmissa EU-maissa jo ymmärretään, että välittömimmän Euroopan turvallisuuteen kohdistuvan uhkan takana on Vladimir Putinin Venäjä.
– Vaikka on sovittu retoriikasta, jossa Venäjää vaaditaan muuttamaan käyttäytymistään, enemmistö Euroopan johtajista tiedostaa, että Venäjän muodostama haaste on jatkuva, hän sanoo.
– Kuvitteelliset yritykset palata neuvotteluyhteyteen Putinin hallinnon kanssa ovat aivokuolleita. Asettamalla Venäjä vastuuseen pommi-iskuista ja murhista Euroopassa Tšekin tasavalta ja Bulgaria toimivat, kuten oikein on. Muun Euroopan tulisi seurata niiden esimerkkiä, hän toteaa.
Venäjää on Tenzerin mukaan varoitettu jo kauan sitten rikoksista, joita maa on Tšetšeniassa, Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa tehnyt. Euroopan unionin alueella toteutetut attentaatit ja murhat ovat hänen mielestään vain näiden rikosten jatke.
– Ne ovat seurausta toimettomuudestamme ja siitä, että ymmärrys niiden merkityksestä on kadotettu. Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi kuuluvia rikoksia – mukaan lukien sotarikoksia – olisi sellaisina myös käsiteltävä, Tenzer sanoo.