Syyskuussa järjestetyt Venäjän parlamenttivaalit osoittivat politiikan tutkija Anton Šehovtsovin mukaan sen, että Kremlillä on yhä suurempia vaikeuksia ylläpitää maan poliittisen järjestelmän kansainvälistä legitimiteettiä.
Kun esimerkiksi Euroopan parlamentti on aiemmin tyytynyt kritisoimaan Venäjän vaalijärjestelyjä, tällä kertaa se jopa kehotti EU:ta varautumaan siihen, että vaalien tulos on jätettävä laajan vilpin ja kansainvälisen oikeuden loukkausten vuoksi kokonaan tunnustamatta.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj ei voinut hänen mukaansa lähettää tällä kertaa lainkaan vaalitarkkailijoita Venäjälle Kremlin asetettua mielivaltaisia tarkkailuryhmän kokoa koskevia koronapandemiaan vedoten.
– Luodakseen mielikuvan parlamenttivaalien legitimiteetistä Venäjän viranomaisten raportoidaan tuoneen maahan 383 ”kansainvälistä tarkkailijaa” 80 eri maasta, itävaltalaista Centre for Democratic Integrity -ajatushautomoa johtava tohtori Šehovtsov sanoo European Platform for Democratic Elections -verkoston julkaisemassa artikkelissa.
Viranomaisten haalimien ”vaalitarkkailijoiden” lisäksi Kremlin ohjauksessa toimiva Venäjän federaation kansalaiskamari oli hänen mukaansa kutsunut maahan yli sata ”ulkomaista asiantuntijaa”, joista merkittävä osa oli äärioikeistolaisia, tunnetusti EU-vastaisia poliitikkoja Saksasta, Ranskasta ja Italiasta.
Vastaavia delegaatioita Kreml on Šehovtsovin mukaan värvännyt paikalle myös silloin, kun se on pyrkinyt luomaan kansainvälisen hyväksynnän illuusiota esimerkiksi Ukrainalle kuuluvan Krimin liittämiselle Venäjään.
– Kuten arvata saattaa, niin Venäjällä kuin liitetyillä alueilla huolella valittujen ”kansainvälisten tarkkailijoiden” ja ”kansainvälisten asiantuntijoiden” valtaisa enemmistö on ylistänyt Venäjän parlamenttivaalien toteutusta, kiitellyt äänestysprosessin ”teknologisia innovaatioita” ja pitänyt Venäjän vaaleja muita maita – usein myös omiaan – paremmin järjestettyinä, hän toteaa.