Venäjän aggression patoaminen vaatii Patrick Sandersin mukaan jatkossakin raakaa sotilaallista voimaa.
Britannian kyberpuolustusta ja erikoisjoukkotoimintaa johtava kenraali sanoo maansa heränneen Venäjän muodostamaan uhkaan. Kylmän sodan päätyttyä länsi erehtyi hänen mukaansa luulemaan, että Venäjä ja länsi jakaisivat yhteisen maailmankuvan. Sittemmin on käynyt kuitenkin ilmi, että kyse oli toiveajattelusta.
Sanders varoittaa Venäjän alkaneen panostaa ”poliittiseen sodankäyntiin” todettuaan, että perinteinen sota länttä vastaan olisi sille liian suuri riski.
– Poliittisessa sodankäynnissä hyödynnetään kaikkia valtion käytettävissä olevia keinoja – niin julkisia kuin salattuja – strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Venäläiset osaavat sen todella hyvin, Sanders sanoo brittiläiselle The Telegraph -lehdelle antamassaan haastattelussa.
– Meillä on pitkä historia sen harjoittamisessa. Olimme siinä edelläkävijä, kun hallitsimme imperiumia, mutta kylmän sodan päätyttyä olemme kadottaneet otteemme ja lihasmuistimme. Meidän on omaksuttava ne uudelleen, hän toteaa.
Niille, jotka uskovat kybersuorituskykyjen tekevän kalliiksi moititut hävittäjät ja panssarivaunut tulevaisuudessa tarpeettomiksi, Sandersonin viesti on tyly:
– Älkää erehtykö varustautumaan tietokoneella puukkotappeluun.
Baltian puolustusta oli vahvistettava
Kenraali Sandersin vastuualueelle kuuluu kyberpuolustuksen ja erikoisjoukkojen ohella myös muiKäytetyimmätta Britannian maanpuolustuksen kannalta strategisesti keskeisiä toimintoja, kuten sotilastiedustelu, informaatiosodankäynti ja osia avaruussodankäynnistä.
Ennen nykyistä tehtäväänsä hän komensi Britannian maavoimien 3. Divisioonaa, jonka 900 sotilasta on mukana Viroon sijoitetussa Naton taisteluosastossa. Baltian puolustuksen vahvistaminen oli hänen mukaansa välttämätöntä sen jälkeen, kun Venäjä oli vuonna 2014 vallannut Ukrainalle kuuluvan Krimin ja aloittanut sotatoimet Donbassissa.
Hän korostaa, että Naton operaatio Baltiassa ei pyri provosoimaan eikä eskaloimaan, vaan viestimään siitä tosiasiasta, että läntinen liittouma ei tingi yhteisestä puolustuksesta eikä pidäkkeestä.
– Emme oleta, että Baltiassa puhkeaisi konventionaalinen konflikti. Ei kuitenkaan ole epäilystäkään siitä, etteikö valmius olisi yksi pidäkkeen kriittisimmistä komponenteista. Kyse on reaktionopeudesta. Se, että valmiutta ei kyetä osoittamaan, saattaa toisinaan heikentää pelotetta, hän toteaa.