Venäjän toukokuussa väläyttämät aikeet merirajansa yksipuolisesta tarkistamisesta Suomenlahdella, poijujen poistaminen Narvajoelta Viron-vastaisella rajalla sekä eräät muut viimeaikaiset tapahtumat pakottavat tutkija Nurlan Alijevin mukaan kysymään, onko kyse vain Kremlin vaikuttamisoperaatioista, vai onko tavoitteena sotilaallisen läsnäolon vahvistaminen ja kenties jopa strategisesti tärkeiden kohteiden haltuunotto.
– Viimeaikaiset tapahtumat viittaavat siihen, että Moskova saattaa yhtäältä lähettää uhkaavia viestejä, mutta toisaalta se saattaa myös haluta sulkea vesialueita. Näin se voisi pyrkiä saamaan täyden hallinnan joihinkin alueisiin Itämerellä ja Suomenlahdella, erityisesti Kaliningradin alueen ympärillä sekä samalla rajoittaa Nato-naapureidensa pääsyä alueelle, Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut tohtori Alijev kirjoittaa Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen (ICDS) julkaisemassa artikkelissa.
Hänen mukaansa Venäjä on saattanut yrittää levittää pelkoa ja epävarmuutta aikeistaan tilanteessa, jossa länsimaissa on käyty kiihtyvää keskustelua mahdollisesta joukkojen lähettämisestä Ukrainaan.
– Useat Nato-maat, Baltian maat ja Pohjoismaat mukaan lukien, ovat viime kuukausina varoittaneet Venäjän ei-tavanomaisista hyökkäyksistä, joilla tarkoitetaan kybersodankäyntiä, välineellistettyä maahantuloa ja sabotaasitoimia, tutkija toteaa.
Häiriköinnille ei näy loppua
Vaikka itäisen Suomenlahden rajatarkistuksia koskeva asiakirja poistettiin Kremlin verkkosivuilta pian julkaisemisensa jälkeen, on Nurlan Alijevin mielestä vaikea uskoa, että kyse olisi ollut puhtaasta vahingosta – varsinkaan, kun kaikki tärkeimmät venäläiset tiedotusvälineet olivat ehtineet jo uutisoida siitä.
– Nyky-Venäjän autoritaarisessa poliittisessa järjestelmässä hallinnon ohjauksessa toimiva media ei voi yksinkertaisesti julkaista virallista asiakirjaa – etenkään turvallisuuteen liittyvää – ilman asianomaisten viranomaisten ennakkohyväksyntää, hän sanoo.
Se, mitä Narvajoella myöhemmin tapahtui, vain vahvistaa tätä päätelmää, hän toteaa.
Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on hänen mukaansa Vladimir Putinin hallinnon näkökulmasta Itämeren alueen kiireellisin ja merkittävin sotilaallinen haaste.
– Tämä johtuu siitä, että Venäjän ja liittokunnan välinen maaraja on pidentynyt, sekä siitä, että Itämeri on käytännössä muuttunut Nato-järveksi. Lisäksi Viron ja Suomen laivastot voivat halutessaan helposti miinoittamalla sulkea Suomenlahden, joka on strategisesti tärkeä kuljetusväylä Kaliningradiin. Tällöin Venäjän Itämeren laivasto, jonka päävoimat ovat Kaliningradin satamissa, joutuisi venäläisten sotilasasiantuntijoiden mukaan totaaliseen eristykseen kaikkine seurauksineen, hän arvioi.
Jos Venäjä haluaa haastaa lännen, siellä ei hänen mielestään nykyoloissa edes ole muuta keinoa kuin turvautua epäsymmetrisiin menetelmiin. Vaikka suora sotilaallinen aggressio rajoittuisi Ukrainaan, häirintä läntisiä naapurimaita kohtaan todennäköisesti jatkuisi vähintään nykytasolla tai kiihtyisi entisestään.