Venäjän ja Britannian välinen jännitteiden kierre saattaa johtaa aseelliseen konfliktiin, jos maat tulkitsevat toistensa toimia väärin. Ranskalaistutkija Mathieu Boulègue kehottaa vastaamaan Venäjän aggressiiviseen käyttäytymiseen päättäväisesti mutta harkitusti.
Jo ennen maaliskuista hermomyrkkyiskua Salisburyssa kasvaneista jännitteistä oli hänen mukaansa ehtinyt muodostua uusi normaalitila Britannian ja Venäjän suhteissa.
– Kreml hakee jatkuvasti tämän eskalaation rajoja, ja Britannia on testauksen kohteena, arvostetun Chatham House -ajatushautomon johtaviin Venäjä-asiantuntijoihin lukeutuva Boulègue sanoo LinkedIn Pulseen kirjoittamassaan artikkelissa.
Hän toteaa Venäjän pyrkivän usein mitoittamaan länteen kohdistamansa horjuttamistoimet siten, että ne eivät johtaisi merkityksellisiin vastareaktioihin. Nyt Venäjän ja Britannian väliset jännitteet ovat kuitenkin edenneet tasolle, jossa katastrofaalisen virhearvion mahdollisuus on aiempaa suurempi.
– Poliittiset ja taktiset virheet sekä Venäjän hallinnon läpinäkymättömyys ovat keskeisiä alueita, jotka voisivat johtaa tuhoisaan aseelliseen konfliktiin Venäjän kanssa.
Kieli keskellä suuta
Mahdolliset virhearviot Boulègue jaottelee kahteen kategoriaan.
– Pehmeät virhearviot liittyvät päivittäisiin suhteisiin Moskovan kanssa, keskinäisiin odotuksiin ja käsitteellisiin väärinkäsityksiin, hän sanoo.
Kovien virhearvioiden mahdollisuus voi hänen mukaansa sisältyä maiden asevoimien keskinäisiin suhteisiin sekä sotilaalliseen pelotteeseen ja puolustukseen.
Vallitsevan riskitason ja Venäjän kipukynnyksen tunnistamiseksi tarvitaan Boulèguen mielestä kiireellisesti uusia tapoja, jotta sotilaalliselta eskalaatiolta voitaisiin välttyä. Samaan aikaan, kun Britannian on järkähtämättä puolustettava kansallista turvallisuuttaan ja seisottava Nato-sitoumustensa takana, sen on myös varottava provosoimasta Venäjää yhteenottoon.
Britannian olisikin sen vuoksi vältettävä epäjohdonmukaisuutta retoriikkansa ja toimintansa välillä. Jos lännen viesti ei ole selkeä, Venäjä on entistä halukkaampi noudattamaan aggressiivista toimintamallia.
– On perustavanlaatuinen virhe olettaa, että Venäjä on kiinnostunut yhteistyöstä tai jännitteiden lieventämisestä ja että länsi voisi parantaa tilannetta, Boulègue varoittaa.
– Toisena ongelmana on ymmärtää oikein, mitä Venäjä sanoo. Moskovan puheilla yhteistyön tekemisestä on eri merkitys Kremlille ja lännelle. Tämä johtaa väärinkäsityksiin. Siinä, missä länsi haluaa kanssakäymistä, Venäjä pyrkii sekoittamaan.
Päättäväisyyttä – ei myötäilyä
Vaikka Britannia ja muu länsi ovat pyrkineet ylläpitämään keskusteluyhteyttä Venäjän kanssa, kehitys on Boulèguen mukaan ollut kielteistä: vuoropuhelu on vain taantunut ja yhteydenpidon kanavat ovat kaventuneet.
– Tämä on johtanut umpikujaan varsinkin siksi, että Venäjä näkee niin nykyiset läpinäkyvyyttä ylläpitävät toimet kuin luottamusta ja turvallisuutta vahvistavat mekanismit osana läntistä lähestymistapaa, joka ei ota huomioon niin sanottuja Venäjän intressejä, hän sanoo.
Vaikka keskusteluyhteyden säilyttäminen on ehdottoman tärkeää sinänsä, se ei saisi merkitä mukautumista Kremlin asettamiin ehtoihin tai läntisten arvojen uhraamista vuoropuhelun alttarille.
– Sotilaallisessa katsannossa Venäjän ei pidä antaa uskoa, että sillä on ylivoima perinteisen ja epäkonventionaalisen sodan osa-alueilla – erityisesti ilmapuolustuskyvyssä sekä elektronisessa ja kybersodankäynnissä, Boulègue toteaa.
– Tämä voidaan osoittaa Britannian ja Naton sotaharjoituksissa, joissa keskitytään muun muassa elektroniseen vastasodankäyntiin, kybertorjuntaan sekä ilmapuolustuksen ja lennokkien torjuntakykyihin, hän sanoo.
Venäjä pyrkii Boulèguen mukaan vahvistamaan sotilaallista asemaansa lähialueillaan aikana, joka on venäläisessä ajattelussa sodan alkuvaihetta. Tässä tilanteessa Britanniankaan ei tulisi jäädä toimettomaksi.
– Britannian on äärimmäisen tärkeää osoittaa, että sillä on vapaus operoida kiistellyllä alueella, hän painottaa.