Venäjän äskettäiset aluevaalit antoivat nimekkään asiantuntijan mukaan viitteitä maan poliittisen järjestelmän kriisiytymisestä.
Venäjän sisäpolitiikan tutkimusohjelmaa Moskovan Carnegie-keskuksessa luotsaava Andrei Kolesnikov pitää oppositioehdokkaiden eri puolilla maata saavuttamaa menestystä selvänä vastalauseena presidentti Vladimir Putinin taakse ryhmittyneelle Yhtenäinen Venäjä -valtapuolueelle.
– Ei ollut kyse vain siitä, että ihmiset olivat vihaisia hallitukselle sen eläkeuudistuksista. He olivat suuttuneet hallitukselle Putinin kauden yhteiskuntasopimuksen kirjoittamattoman peruspilarin – sosiaalietuusjärjestelmään ei saa kajota – kumoamisesta, Kolesnikov toteaa Carnegie-keskuksen julkaisemassa kirjoituksessaan.
Vaikka protestin kärki kohdistuu Yhtenäiseen Venäjään, kansalaisten luottamus koko vallitsevaa puoluejärjestelmää kohtaan on vajonnut pohjalukemiin. Kun kansalaisilta tiedusteltiin heidän suhtautumistaan yhdeksääntoista keskeiseen venäläiseen instituutioon, puolueet sijoittuivat listan toiseksi viimeiselle sijalle. Arvostuksessa niiden taakse jäivät vain maan suurimmat yritykset.
– Tämä tietysti kumpuaa suurelta osin siitä tosiasiasta, että aito puoluejärjestelmä on jo kauan sitten kuollut, ja nyt tarjolla on valikoima, jossa äänestäjällä ei ole mitään kiinnostavaa valittavanaan.
Ongelma ei voi Kolesnikovin mukaan ratketa uusia näennäispuolueita perustamalla. Venäläiset eivät nyt kaipaa sen enempää uusia puolueita kuin uusia ideologioita.
– Venäläinen yleisö haluaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta, mutta sen poliittinen innostus on tylsistynyt poliittisen ja taloudellisen kilpailun – ja varsinkin uusien kasvojen – puuttuessa, hän arvioi.
Käännöstä vasemmalle ei kaivata
Levada-keskus toteutti toukokuussa tutkimuksen, jossa venäläisiltä kysyttiin, millaista poliittista muutosta he toivovat. Vastaajista 57 prosenttia ilmoitti haluavansa radikaalia muutosta. Vielä elokuussa 2017 vastaava luku oli Kolesnikovin mukaan 41 prosenttia.
Vaikka venäläisten keskuudessa vahvistunut protestimieliala on eri yhteyksissä kanavoitunut tueksi kommunisteille, paluuta kommunismiin he eivät Kolesnikovin mukaan silti haikaile.
– Kuulemme usein, että Venäjän politiikka olisi tekemässä vääjäämätöntä käännöstä vasemmalle ja että poliittisen järjestelmän pitäisi keksiä itsensä uudelleen, jotta aidosti vasemmistolaiselle puolueelle löytyisi tilaa. Kaikki tällainen puhe on kuitenkin valmistautumista edelliseen sotaan. Nyt taistelu on muualla, hän toteaa.
– On paradoksaalista, että Yhtenäisen Venäjän kannatus on laskussa, mutta vasemmiston suosio ei siitä hyödy.
Levada-keskuksen kyselyn mukaan 37 prosenttia venäläisistä oli joulukuussa 2017 valmiita äänestämään Vladimir Putinia tukevaa valtapuoluetta. Elokuussa 2018 vastaava luku oli enää 28 prosenttia. Vaikka Yhtenäisen Venäjän kannatus on laskenut jyrkästi, kommunistipuolueen suosio on pysytellyt yhdeksän prosentin tasolla.