Kansalaisaloite Venäjän konsulaatin lakkauttamiseksi Ahvenanmaalla luovutettiin tänään torstaina eduskunnan käsittelyyn. Aloitteen otti vastaan istuntoyksikön päällikkö Antti Linna.
– Silloin, kun Suomen turvallisuusympäristö radikaalisti muuttuu, on myös kansallista turvallisuutta koskevien ratkaisujen oltava sen mukaisia, katsoo Ari Kolari – yksi aloitteen vastuuhenkilöistä.
Hän uskoo, että yli 50 000 kannatusilmoista kerännyt aloite antaa poliitikoille ”vahvan mandaatin” kyseisen konsulaatin lakkauttamiseksi. Aloitteen tekijät korostavat, että kansalaisaloite liittyy pelkästään vuoden 1940 sopimuksen nojalla Maarianhaminassa toimivaan Venäjän konsulaattiin valvontaoikeuksineen, ei laajempaan kysymykseen Ahvenanmaan demilitarisoinnista.
Kysymys Ahvenanmaan asemasta – Venäjän konsulaatti mukaan lukien – on ajankohtainen, sillä tänään torstaina ulkoasiainvaliokunta sai pöydälleen Ahvenanmaan oikeudellista asemaa koskevan virkamiesselvityksen. Se ei ole vielä julkinen.
Venäjän konsulaatin lakkauttamista ajavan kansalaisaloitteen mahdollisuuksia edetä eduskunnassa on kyseenalaistettu, koska kansalaisaloitteet eivät saisi koskea velvoitteita, joihin Suomi on sitoutunut kansainvälisillä sopimuksilla.
Oikeusministeriöstä kyseisen aloitteen etenemistä ei suoraan tyrmätä, vaan asia on eduskunnan käsissä.
– Puhetta on ollut aloitteen muotoseikoista. Katsomme kuitenkin, että kyseessä on puhtaasti kansalaisten tekemä ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä. Uskoaksemme eduskunnassa on osaamista viedä asia päätökseen, arvioi Kolari.
Kansalaisaloitteen kohtalosta ja jatkokäsittelystä päätetään seuraavaksi eduskunnan täysistunnossa puhemiehen esityksestä.
Kansalaisaloite keräsi 50 782 kannatusilmoitusta. Aloitteen perusteluissa kyseisen Venäjän konsulaatin katsotaan rajoittavan ja vaarantavan Suomen turvallisuutta Naton jäsenenä.