Vladimir Putinin Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan lähin historiallinen vertailukohta on venäläisprofessori Aleksander Etkinin mukaan vuosina 1853–1856 käyty Krimin sota.
– Tämä johtuu ensinnäkin Krimin keskeisestä roolista, vaikka molemmissa tapauksissa osa sotatoimista on sijoittunut kaukana tuosta kohtalokkaasta niemimaasta, Wienin CEU-yliopiston historian professorina toimiva Etkin sanoo Carnegie-ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Toinen peruste on hänen mukaansa se, että Venäjä häviää nyt käymänsä sodan aivan kuten se hävisi Krimin sodan runsaat 160 vuotta sitten.
– Kolmanneksi molemmat sodat ovat olleet maailmanlaajuisten kriisien keskeisiä ilmentymiä tai jopa niiden huipentumia. 1800-luvun sodassa maailmanlaajuista kriisiä symbolisoi se tosiasia, että sota ajoittui kahden brittiläisen imperiumin ja sen eurooppalaisten liittolaisten Kiinaa vastaan käymän oopiumisodan väliin, hän toteaa.
Venäjä ei hänen mukaansa myöskään ole koskaan ollut niin eristyksissä kuinnäiden kahden sodan aikana. Molemmissa Venäjän armeija on kärsinyt huonosta logistiikasta, vanhentuneista aseista ja heikosta moraalista.
Suomessa Krimin sodan sotatoimia Itämerellä kutsutaan Oolannin sodaksi, Ålandin eli Ahvenanmaan mukaan.
Krimin sodan loppuvaiheessa Britannian hallitus puntaroi Etkinin mukaan suunnitelmaa ”kansojen sodasta”. Ajatuksena oli tukea kansallismielisiä liikkeitä Kaukasuksella ja muilla alueilla Venäjän heikentämiseksi ja jakamiseksi osiin.
– Suunnitelma ei koskaan toteutunut, sillä hallitus Lontoossa kaatui ja tsaari Nikolai I kuoli – tai riisti oman henkensä – juuri oikeaan aikaan välttyäkseen tunnustaa tappiotaan, hän kertoo.
Britannian uusi hallitus solmi rauhan Nikolai I:n jälkeen valtaistuimelle nousseen Aleksanteri II:n kanssa.
– Aleksanteri II päätti käynnistää 1860-luvulla suuria uudistuksia. Ne ovat yhä edelleen menestyksekkäin yritys modernisoida Venäjää. Nähtäväksi jää, tapahtuuko jotain vastaavaa Venäjän hävittyä myös toisen Krimin sodan.