Venäjä on mitä todennäköisimmin sijoittamassa pian joukkoja Valko-Venäjälle, amerikkalainen Institute for the Study of War -ajatushautomo (ISW) varoittaa tilannearviossaan. ISW:n mukaan tekosyynä aiotaan käyttää kahdenvälisen harjoittelutoiminnan laajentamista.
– Useat tekijät, joiden ISW on arvioinut edeltävän Venäjän joukkojen sijoittamista Valko-Venäjälle, ovat nyt täyttyneet – mukaan lukien Venäjän joukkojen läsnäolo pidennetyissä harjoituksissa ja tietyt muutokset valkovenäläisessä retoriikassa, arviossa todetaan.
ISW:n mukaan Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka näyttää rakentavan olosuhteita, jotka oikeuttaisivat Venäjän länsäolon lisäämisen maassaan. Taustalla näyttää olevan joko Moskovasta tulleita määräyksiä tai maiden johtajien tekemiä sopimuksia.
”Toinen vaihe”
Venäjän Pihkovan 76. Ilmarynnäkködivisioonan sotilaita saapui tällä viikolla Valko-Venäjälle Slaavilainen veljeskunta -harjoitukseen. Kyse on Venäjän, Valko-Venäjän ja Serbian asevoimien vuosittaisesta yhteisharjoituksesta.
Tämän vuoden harjoitus on normaalia suurempi siitäkin huolimatta, että Serbia jättäytyi pois ulkopoliittisista syistä. Valko-Venäjän puolustusministeriön mukaan Slaavilaiseen veljeskuntaan ottaa tällä viikolla osaa yhteensä jopa 1[nbsp]500 sotilasta ja 150 ilma-alusta ja ajoneuvoa.
ISW huomauttaa, että harjoitukset piti alun perin aloittaa syyskuun 10. päivänä ja niiden oli määrä kestää vain viisi päivää. Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti kuitenkin viime viikon sunnuntaina, että harjoitukset aloitetaankin vasta tämän viikon tiistaina ja ne jatkuvat aina syyskuun 25. päivään asti.
– Kreml tulee todennäköisesti käyttämään tätä ja tulevia harjoituksia sijoittaakseen lisää joukkoja Valko-Venäjälle ja pitääkseen niitä siellä jatkuvasti tai lähes jatkuvasti.
Vladimir Putinin tiedotettiin käsitelleen Valko-Venäjän tilannetta turvallisuusneuvostonsa kokouksessa torstaina. Kovien protestien kohteena oleva Lukašenka piti muutamaa tuntia myöhemmin kovasanaisen ja Venäjää myötäilevän puheen. Siinä hän muun muassa totesi, että Slaavilainen veljeskunta harjoituksella on myös ”toinen vaihe”. Lukašenka totesi samassa yhteydessä Valko-Venäjän olevan ”kamalan katastrofin partaalla” ja perusteli ”akuutin tilanteen” edellyttävän tätä toista vaihetta.
Enempää yksityiskohtia presidentti ei kertonut. ISW arvioi, että Vladimir Putin antoi turvallisuusneuvostonsa kokouksessa määräyksen asiaan liittyen.
ISW huomauttaa, ettei mielenosoituksissa ole tapahtunut merkittävää muutosta. Valko-Venäjän rajojen ulkopuolella ei myöskään ole ollut mitään tavallisesta poikkeavaa liikehdintää. Tämän arvioidaan osoittavan, että Lukašenkan jyrkässä retoriikassa onkin todennäköisesti kyse Moskovassa tehdyn päätöksen oikeuttamisesta.
Kovaa retoriikkaa
Aljaksandr Lukašenka arvosteli torstaina kovin sanoin Puolaa ja Liettuaa ja syytti niitä sodanlietsonnasta. Presidentti vaati maita estämään ”kuuman sodan” syttymisen ja ilmoitti, että maiden Valko-Venäjän rajat suljetaan. Lukašenka kertoi myös määränneensä armeijan korkeaan valmiustasoon.
Radio Free Europen mukaan rajojen sulkemisesta ei kuitenkaan vielä perjantaina iltapäivällä ollut selviä merkkejä.
– Lukašenka on syyttänyt Puolaa ja Liettuaa aiemmin sekaantumisesta [Valko-Venäjän sisäisiin asioihin] ja kumouksellisesta toiminnasta, mutta hän ei ole koskaan aiemmin syyttänyt niitä suoraan aktiivisesta sodanlietsonnasta, ISW:n analyysissä todetaan.
ISW arvioi Lukašenkan koventuneen retorikan NATO:n uhkasta viittaavan siihen, että Venäjän väliintulo on todennäköinen.
ISW viitaa myös Aljaksandr Lukašenkan aiempaan lausuntoon Vladimir Putinin kanssa sovitusta ”unionivaltion yhteisen puolustuksen jälleenrakennuksesta”. Sen arvioidaan kielivän siitä, että Venäjän presidentti onnistui kiristämään Sotshin tapaamisessa Lukašenkan hyväksymään venäläisten A2/AD-asejärjestelmien sijoittamisen Valko-Venäjälle.
A2/AD:lle (anti access ja area denial) ei ole suoraa suomenkielistä vastinetta. Käytännössä käsitteellä tarkoitetaan kykyä estää etäältä mahdollisen vastustajan operointi ja pääsy tietylle alueelle. Usein puhutaan pitkän kantaman sensori- ja asejärjestelmien muodostamista ”kuplista”. Niillä viitataan esimerkiksi meri- ja ilmatorjuntaohjusjärjestelmiin, sekä liikuteltavien ballististen Iskander-ohjusten kaltaisiin aseisiin.
Sotilaallisen läsnäolon lisäämisen on arvioitu olevan yksi Kremlin tavoitteista Valko-Venäjällä.
Uudet venäläiset tukikohdat ja venäläisjoukkojen vapaa liikkuvuus Valko-Venäjällä muuttaisivat merkittävästi alueen voimatasapainoa ja tekisivät Suwalkin käytävän puolustamisesta Natolle merkittävästi nykyistä vaikeampaa.
LUE MYÖS:
Näin Valko-Venäjän tulevaisuus päätetään – ”johtoon Kremlin luottomies”