– Venäjä on jo yli kymmenen vuoden ajan viestinyt, että se on tyytymätön omaan asemaansa Euroopan turvallisuusjärjestyksessä ja maailmanpolitiikassa laajemmin. Salisburyn hermomyrkkyisku asettuu jatkoksi kovenevien viestien sarjaa, Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik kirjoittaa Kalevan kolumnissaan.
– Sanoma on mennyt perille – eikä länsi voi antaa siihen myöntyvää vastausta, vaikka Venäjä kuinka huutaa ja häiriköi, Raik jatkaa.
Hänen mukaansa lännessä ei ollut ennen Krimin valtausta vuonna 2014 kovin selkeää käsitystä Venäjän pyrkimyksistä. Sen kovistelua yritettiin monesti tulkita parhain päin. Nyt tilannekuva on Raikin mukaan realistisempi ja yhtenäisempi, vaikka jotkut Euroopassa yrittävät yhä katsoa Venäjän pahimpiakin toimia vaaleanpunaisten lasien läpi.
Kristi Raikin mukaan Venäjää vuodesta 2000 joko presidenttinä tai pääministerinä johtanut Vladimir Putin on tavoitellut koko valtakautensa ajan Venäjän suurvalta-aseman palauttamista.
– Venäjä on odottanut, että USA, Nato ja EU kohtelisivat sitä tasavertaisena kumppanina. Venäjän näkemykseen omasta suurvalta-asemasta on kuulunut olennaisena osana usko siihen, että sillä on oikeus erityisasemaan omilla lähialueillaan, Kristi Raik toteaa.
Strategisen kumppanuuden pyrkimykset lännen ja Venäjän välillä ovat epäonnistuneet ja lännen toiveikkuus ohentunut. Raik toteaa, että Venäjän viesti on lopultakin mennyt perille ja vastaus on selvä.
– Länsimaat eivät voi hyväksyä Venäjän näkemystä Euroopan turvallisuusjärjestyksestä ja sen omista suurvaltaoikeuksista.
Konflikti jatkuu pitkään
Kristi Raikin mukaan Venäjällä on päätelty, että kumppanuutta lännen kanssa sille hyväksyttävin ehdoin on turha odottaa. Sen takia maan johto on alkanut panostaa lännen yhtenäisyyden hajottamiseen. Tämä näkyy esimerkiksi vaaleihin sekaantumisena ja ääriryhmien tukemisena.
Venäjän tuoreimmassa turvallisuustrategiassa vuodelta 2015 linjataan epäsymmetrisestä lähestymistavasta, jossa hyödynnetään muun muassa teknologian, talouden ja informaatiovaikuttamisen keinoja vastustajan heikentämiseen. Kristi Raikin mukaan hermomyrkkyisku osoittaa, että keinot käyvät yhä häijymmiksi.
– Venäjän suurvaltapyrkimyksille eivätkä rajoita sen toimia. Rajoitteena toimii kuitenkin lännen selvä sotilaallinen ylivoima – Venäjä välttää ajautumista sotaan Natoa vastaan.
Kristi Raik arvioi, että sekä lännestä että Venäjältä löytyy yhä aitoa halua parantaa suhteita. Tätä tavoitellaan kuitenkin omilla reunaehdoilla. Hän uskoo, että konflikti jatkuu vielä vuosia, koska osapuolten erimielisyydet ovat perustavanlaatuisia.
Hän suosittelee länsimaita vahvistamaan kykyään selvitä Venäjän vaikutusyrityksistä, jotka voivat jatkossakin saada ”varsin ikäviä muotoja”.
– Samalla on syytä pitää kirkkaana mielessä, että Euroopan turvallisuusjärjestys ja yhteiskuntamalli ovat puolustamisen arvoisia.
– Sen parempaa kehikkoa varsinkin pienempien valtioiden kehitykselle ei ole keksitty, eikä Venäjä sellaista tarjoa.