Venäläisten luottamus maansa tiedustelupalveluihin on tutkijan mukaan kovalla koetuksella. Salisburyn hermomyrkkyiskun kansainvälistä uutisointia seurataan Venäjällä nyt tarkoin.
Salisburyn operaation nolot käänteet saattavat Moskovan Carnegie-instituutin asiantuntijan mukaan tulla yllätyksenä myös useimmille venäläisille. Siihen liittyvät paljastukset eivät vain horjuta tiedusteluelimiä kohtaan tunnettua luottamusta, vaan myös kertovat kasvavista säröistä Venäjän huipulla.
– Tavalliset venäläiset ovat hämmentyneitä siitä, miten mielikuva tiedustelupalvelujen sankarillisuudesta on sovitettavissa yhteen Skripal-operaation lukuisten tunarointien kanssa, vanhempi tutkija Aleksandr Baunov toteaa Carnegie-instituutin tuoreessa analyysissa.
Kremlin selitykset liikemiehinä ja peitenimillä esiintyneiden Aleksandr Petrovin ja Ruslan Boshirovin matkasta Britannian Salisburyyn ovat käyneet läntisten arvioiden mukaan kovin heiveröisiksi. Myös venäläiset ovat siitä Baunovin mukaan varsin hyvin tietoisia.
Jo kaksikon kömpelö esiintyminen RT-uutiskanavan taannoisessa haastattelussa kertoi kompuroinnista, jollaista tiedustelupalveluilta ei ole totuttu näkemään. Sen jälkeen asetelma on muuttunut niiden ja myös Venäjän korkeimman poliittisen johdon kannalta päivä päivältä kiusallisemmaksi.
Eilispäivän ala
Vaikka Kreml on presidentti Vladimir Putinin johdolla parhaansa mukaan pyrkinyt ohjaamaan huomion muualle, venäläisyleisö on ollut kiinnostuneempi sotilastiedustelu GRU:n ällistyttävästä töppäilystä.
Baunovin mukaan jopa nuoret ja aikaansa seuraavat venäläiset olivat tähän saakka hahmottaneet tiedustelupalvelut maansa ehdottomaan eliittiin. Mielikuva on nyt osoittautunut vääräksi ja vanhentuneeksi.
– Erikoispalveluilla on toki Putinin kaudella edelleen pelottavan vahva asema. mutta ne eivät enää muodosta samanlaista eliittiä kuin neuvostoaikana. Olihan mikä tahansa yksittäinen ulkomaanmatka – peitetehtävässäkin – valtava etuoikeus neuvostokansalaiselle. Nykyään useimmilla venäläisillä on siihen mahdollisuus paljon vähemmällä vaivalla.
Toisin kuin neuvostovallan vuosikymmeninä, Venäjän uudistava luokka toimii Baunovin mukaan nyt IT-alalla, finanssialan yrityksissä, rakennusfirmoissa sekä öljynjalostus- tai ilmailuteollisuudessa.
– Fiksuimmat ja parhaat palkataan nyt sinne – ei vakoilupalveluihin, Baunov arvioi.
Sotilastiedustelun irtiotto
Venäläiset kysyvät Baunovin mukaan nyt, miksi GRU halusi murhata entisen agenttinsa Sergei Skripalin, vaikka riskit olivat suuret ja Venäjä jo ennestään länsimaiden luupin alla.
– Siinähän ei ole mitään järkeä, jos tarkastelee Skripalin myrkyttämistä Venäjän valtion PR:n ja globaalin mielikuvan näkökulmasta. Huomattavasti loogisempana se näyttäytyy, kun ajatellaan ahdinkoon ajautuneita tiedustelupalveluja, jotka haluavat säilyttää merkityksensä nyky-Venäjällä.
Salisburyn operaatiossa saattoikin Baunovin mukaan olla kyse siitä, että GRU haluaa vaikeuttaa läntisten tiedustelupalvelujen pyrkimystä värvätä uusia, salaista tietoa käsitteleviä venäläislähteitä. Skripalista haluttiin tehdä varoittava esimerkki.
– Kylmän sodan kauteen verrattuna työskentely turvallisuuspalvelujen hyväksi on menettänyt valtaosan vetovoimastaan. Mitä muuta hallitus voisi tuleville turvallisuusupseereille tarjota kuin ylennyksiä, sosiaalietuja ja suhteellisen korkeita palkkoja, jotka kuitenkin ovat suuryritysten tarjoamaan tulotasoon nähden vaatimattomia?
Baunov arvioi tiettyjen Venäjän avainhenkilöiden olevan nyt pahasti poissa tolaltaan.
– Juuri tällaisessa hengessä kansalliskaartia johtava kenraali Viktor Zolotov äskettäin ja tunnetusti valitti, että hän ei voi suoriutua työstään asianmukaisesti, ellei joku estä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyita hyökkäämästä häntä vastaan, Baunov toteaa.
– Zolotovhan oikeastaan esitti, että koska valtio ei enää pysty hallitsemaan tilannetta, hänen täytyy itse puuttua asiaan haastamalla Navalnyi kaksintaisteluun.
Lue myös:
Tyly venäläisarvio: Vladimir Putinin Venäjä on kuin maatuskanukke
Suurlähettiläs: Venäjän ministerin kohupuhe Suomesta sai mitä ansaitsi