Moskovan yhteiskunta- ja taloustieteiden korkeakoulun professori Greg Judin on yksi niistä asiantuntijoista, jotka jo pitkään ennakoineet Vladimir Putinin valmistelevan laajamittaista hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan.
– Olen varoitellut tästä sodasta kahden vuoden ajan. En kuitenkaan ole ainoa, joka näki sen lähestyvän. Ihmiset, jotka tutkivat Venäjän politiikkaa, ja myöhemmin myös Venäjän asevoimiin
perehtyneet asiantuntijat soittivat hälytyskelloja, sosiologi- ja filosofitaustainen Judin sanoo saksalaisen Analyse&Kritik -verkkolehden haastattelussa.
– Monet asiantuntijat silti torjuivat suursodan mahdollisuuden ja jopa ilkkuivat sille. Tämä ei johtunut siitä, että he olisivat jotenkin epäpäteviä, vaan he vain lähtivät vääristä oletuksista. He eivät valitettavasti näytä ottaneen opikseen, sillä nyt he sulkevat äänekkäästi pois ydinase-eskalaation mahdollisuuden samojen virheellisten lähtöoletusten perusteella, hän toteaa.
Suurin virhe on tehty Judinin mukaan siinä, että Putinin ei oletettu ryhtyvän hyökkäyssotaan, koska se heikentäisi hänen asemaansa.
– Putin kuitenkin punnitsi sodan kustannuksia suhteessa toimimatta jättämisen kustannuksiin. Hänelle oli jokseenkin selvää, että ellei hän aloittaisi tätä sotilasoperaatiota nyt, hän ajautuisi hyvin pian toivottomaan tilanteeseen, Judin arvioi.
Vaikutteita kansallissosialismista
Judinin mukaan Putin on valmis laittamaan kaiken likoon alistaakseen eksistentiaaliseksi uhaksi leimaamansa Ukrainan. Hyökkäyssodassa on hänen mielestään yhtymäkohtia vuoteen 1938, jolloin Adolf Hitler marssitti natsi-Saksan armeijan Tšekkoslovakiaan.
– Hitler-vertaus oli pitkään epäonnistunut, enkä koskaan sitä kannattanut. Sen tarkoituksena oli pelotella ihmisiä yhdistämällä Putin radikaaliin pahuuteen. Putin oli kuitenkin lähempänä [Ranskan keisari] Napoleon III:tta tai ehkäpä [Espanjan diktaattoria Francisco] Francoa, jos halutaan korostaa hänen häikäilemättömyyttään, Judin sanoo.
– Nyt Venäjän tilanne on kuitenkin muuttunut, enkä ole varma, ymmärretäänkö tätä yleisesti Venäjän ulkopuolella. Käynnissä on muutos autoritaarisuudesta totalitarismiin. Kyse on siitä, miten yhteiskunta on poliittisesti rakentunut ja mihin valta perustuu. Toisin sanoen kyse ei ole määrästä vaan laadusta. Tässä mielessä viime aikoina on alkanut olla selvästi enemmän yhtäläisyyksiä siihen, mitä on klassisesti pidetty fasismina, hän toteaa.
– Pakkomielle Ukrainan kansakunnan olemuksesta ja sen rinnastamisesta Venäjän kansakuntaan erottuu erityisen natsistisena eikä vain fasistisena elementtinä. Sivujuonteena haluan mainita jo pitkään tiedetyn, että Venäjän eliitin keskuudessa on paljon [Italian fasistidiktaattorin Benito] Mussolinin ihailijoita.
Putinin ajattelua kuvastaa hänen National Interest -lehteen vuonna 2020 kirjoittamansa laaja pseudohistoriallinen essee, jossa hän antaa ymmärtää, että toisen maailmansodan aiheutti Puola – eivät Molotov-Ribbentrop-sopimuksen solmineet natsi-Saksa ja Neuvostoliitto.