Kun presidentti Vladimir Putin taipui huhtikuun alussa tunnustamaan, että Venäjä ei sittenkään ole immuuni koronaviruspandemialle, useat tarkkailijat ennakoivat hänen käyttävän tilannetta tekosyynä yhä voimakkaampaan vallan keskittämiseen ja kansalaisvapauksien tukahduttamiseen. Niin ei kuitenkaan tapahtunut.
– Huhtikuun 2. päivänä Venäjän johtaja ei kuitenkaan julistanut poikkeustilaa eikä määrännyt talouden sääntelystä. Sen sijaan hän delegoi kansallisen tason päätöksenteon (pääministerin johtamalle) hallitukselle ja yksityiskohtaisemmat kauppojen sulkemista ja liikkumisrajoituksia koskevat ratkaisut paikallisjohtajille, venäläinen politiikan tutkija Maria Snegovaja kirjoittaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Tämä tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että jos koronakriisin hoitamisessa epäonnistutaan, äänestäjät rankaisevat hallitusta ja paikallisjohtajia. Jos taas asiat menevät hyvin, kunnian siitä saa Putin.
– Tämä on yksi hänen keskeisiä poliittisia periaatteitaan. Putin ottaa yleensä etäisyyttä epäsuosittuihin päätöksiin. Hän keskittää valtaa, mutta hajaannuttaa vastuuta. Putinin hallinnolla on perinteenä epäsuosittujen päätösten delegointi paikallistasolle, Snegovaja sanoo.
Putin huolehtii ydinkannattajistaan
Valtakunnallisen poikkeustilan tai liikkumisrajoitusten julistamisen asemesta presidentti Putin lupasi pari viikkoa sitten venäläisille kuukauden mittaisen palkallisen loman.
– Näin ollen yritykset eivät voi erottaa työntekijöitään force majeure -perusteella, vaan niiden on jatkettava palkanmaksua henkilöstölleen, Snegovaja huomauttaa.
Venäjän poliitikot ovat hänen mukaansa olleet historiallisesti haluttomia toteuttamaan toimia, jotka johtavat työttömyyslukujen kasvuun, vaan työttömyys on mieluummin naamioitu osa-aikatöiksi tai palkkoja on alennettu.
Kun yrityksiä on Putinin aikana uudelleen kansallistettu, jopa 40 prosenttia venäläisistä työskentelee jälleen valtio-omisteisissa tai valtioon kytkeytyvien yritysten palveluksessa. Peräti 2,6 miljoonaa ihmistä saa toimeentulonsa erilaisilta poliisi-, turvallisuus-, sotilas- ja tiedusteluorganisaatioilta.
– Nämä ryhmät muodostavat Putinin kannattajakunnan ytimen ja ovat tyypillisesti keskeisiä valtion myöntämien etuisuuksien saajia. Vuoden 2012 jälkeen Kreml on esimerkiksi lähes kaksinkertaistanut kaikkien federaation turvallisuusvirkailijoiden palkat, Snegovaja toteaa.
Vaikeimpaan asemaan Putinin koronalinja ajaa ne ryhmät, joissa hänen kannatuksensa on vähäisintä.
– Yrittäjät, jotka eivät saa juuri lainkaan valtion tukea, joutuvat jatkamaan kuukauden ajan palkanmaksua työntekijöilleen ilman tuloja ja vailla mahdollisuutta heidän irtisanomiseensa. Moni heistä ajautuu perikatoon, Snegovaja ennustaa.