– Medialle kuuluu vallan vahtikoiran vanha rooli. Tavoite on se, että media haastaa ja kysyy ne kysymykset, jotka Suomi haluaa kuulla ja joihin vaaditaan vastauksia, kun ihmisillä on vastuuta ja valtaa. Toivoisin kuitenkin, että vastaavia kysymyksiä esitettäisiin aina tilaisuuden tullen myös oppositiolle, Sanni Grahn-Laasonen (kok.) totesi Verkkouutisten ja Nykypäivän paneelikeskustelussa Porin SuomiAreenassa.
Median tilaa ja riippumattomuutta käsitelleeseen keskusteluun osallistuivat Grahn-Laasosen lisäksi entinen Yleisradion toimittaja ja nykyinen Sdp:n kansanedustaja Maria Tolppanen sekä Suomen yrittäjien toimitusjohtaja ja entinen Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen.
Sanni Grahn-Laasosen mielestä oppositio pääsee monesti mediassa hallitusta vähemmällä.
– Esimerkiksi pari päivää sitten kannatustaan kasvattavan vihreän puolueen puheenjohtaja Ville Niinistö sanoi täällä, että me emme leikkaisi hyvistä asioista vaan ainoastaan niistä haitallisista asioista.
– Toivoisin, että media kävisi kysymässä, että mitä nämä haitalliset asiat ovat, mistä vihreät sitten leikkaisi.
Opetus- ja kulttuuriministeri otti keskustelussa kantaa myös paljon keskustelua herättäneisiin koulutusleikkauksiin ja niiden käsittelyyn mediassa.
– Tämän tyyppiset isot asiat kuten talouden tasapainottamisen ratkaisut ja koulutuspolitiikka ovat aiheita, joista pitääkin käydä keskustelua. Sitä on myöskin aiheellista jatkaa. Toivon tietenkin, että keskustelua käydään myös sisällöstä ja siitä, mihin suuntaan Suomessa kuljetaan rakenteellisten uudistusten, pedagogiikan vahvistamisen ja koulutusjärjestelmän isompien linjojen kautta, Sanni Grahn-Laasonen sanoi.
Hän muistutti taloustilanteen sanelevan hyvin paljon käytössä olevia resursseja.
– Asioiden laittaminen mittasuhteisiin on myös sellainen asia, mitä media voisi tehdä. Esimerkiksi se, että koulutuksen kohdalla puhutaan kuitenkin muutaman prosentin säästöistä, niitä yhtään vähättelemättä.
Grahn-Laasosen mukaan Suomessa vallitsee vahva yksimielisyys siitä, että julkinen talous on saatava tasapainoon.
– Lähtökohtaisesti suomalaisten enemmistö on sitä mieltä, että säästöjä tarvitaan silloin, kun talous on tiukalla. Mutta sitten kun mennään konkreettisesti tekemiseen ja siihen, mitä se tarkoittaa, ei ole olemassa niitä ”haitallisia asioita” tai sellaisia asioita kuin helpot säästöt. En usko, että niitä on olemassa.