Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannuste on lisännyt merkittävästi sähköautojen kysyntää ja sen päättyminen hidastaisi sähköistymistä, selviää Autoalan alkuvuonna toteuttamasta kyselytutkimuksesta.
Sähköautojen verotuksesta on viime aikoina käyty keskustelua, sillä sähkön energiaverosta ei kerry valtiolle yhtä paljon verotuloja kuin polttoaineveroista. Autoalan mukaan sähköautot eivät kuitenkaan ole verotuksen vapaamatkustajia, sillä niistä kertyy valtiolle tuntuvasti arvonlisäverotuloja ja ajoneuvoverotuloja.
Uudesta Suomessa ensirekisteröitävästä sähköautosta kertyy valtiolle arvonlisäverotuloja keskimäärin 11600 euroa. Vastaavasti uudesta ensirekisteröitävästä bensiiniautosta veroa kerätään keskimäärin 9500 euroa. Tästä noin 3700 euroa on autoveroa ja noin 5800 euroa arvonlisäveroa.
– Uusien autojen arvonlisäverokertymä muodostaa valtion verotulojen kannalta nykyisin jo huomattavasti suuremman verotuloerän kuin autovero. Autoverokertymä oli viime vuonna noin 380 miljoonaa euroa. Uusien henkilöautojen myynnistä kertyi viime vuonna arviolta 830 miljoonan euron arvonlisäverotulot, joista noin 340 miljoonaa kerättiin täyssähköautoista. Pääsyynä verotuottojen kasvuun oli sähköistyminen, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.
Vaikka sähköautojen käyttökustannukset ovat edulliset bensiini- ja dieselautoihin verrattuna, autojen hankintahinta on vielä selvästi bensiiniautoja korkeampi. Autoala mukaan sähköautojen ajoneuvoveroon tai käyttökustannuksiin tehtävät korotukset eivät ole perusteltuja, sillä ne hidastaisivat vielä alkuvaiheessaan olevaa käyttövoimamurrosta.
Uuden auton hankinnan yhteydessä maksettavan autoveron määrä on Suomessa sidottu hiilidioksidipäästöjen määrään. Sähköautot vapautettiin autoverosta lokakuussa 2010 kompensoimalla autovero ajoneuvoveron korotuksella. Veromuutos on lisännyt täyssähköautojen kysyntää.
Sähköautojen autoverovapaudelle on Autoalan mukaan vahvat perusteet, sillä uusien sähköautojen hinta on verottomanakin yli 20000 euroa bensiiniautoja korkeampi.
Verohallinnon tilastojen mukaan täyssähköautojen verollinen keskihinta oli viime vuonna noin 56000 euroa. Bensiiniautojen keskihinta oli noin 32000 euroa. Sähköautojen hintaa nostavat erityisesti ajovoima-akun valmistuskustannukset.
Autoalan mukaan täyssähköautojen autoveron palauttaminen ei lisäisi valtion verotuloja, sillä se vähentäisi uusien sähköautojen kysyntää ja lisäisi käytettyjen autojen maahantuontia.
Lisäksi Autoala ennakoi, että veron palauttaminen ohjaisi käytettyjen sähköautojen maahantuontiin, sillä käytettynä tuodusta autosta autoveroa tulee kantaa sen veroprosentin perusteella, joka on ollut Suomessa voimassa auton ulkomaisen ensirekisteröinnin hetkellä.
Aiemmissa autoveron korotustilanteissa uusien autojen kysynnän väheneminen on johtanut valtion verokertymän alenemiseen, sillä sekä auto- ja arvonlisäverotuotot ovat vähentyneet hankinnan veroa korotettaessa.
Autoala kantaa huolta, että liikenteen sähköistyminen on hidastumassa ilman määrätietoisia kannusteita. Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannuste on ollut yksi tehokkaimmista liikenteen sähköistymisen kannusteista. Se otettiin käyttöön vuosina 2021–2022.
Vuosina 2021–2023 käyttöön on otettu noin 15000 uutta täyssähköistä työsuhdeautoa, joista yli 8000 on hankittu verotusarvon alentamisen kannustamana.
Kannusteen vaikutus valtion verotuloihin on ollut Autoalan mukaan selvästi ennakoitua pienempi.
Autoalan mukaan työsuhdeautokannusteen jatkaminen vuoteen 2030 asti vähentäisi vuoden 2030 tasolla liikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 180000 tonnilla. Kannusteen aikaansaama nopeampi sähköistyminen vähentäisi jakeluvelvoitteen nostopainetta noin 2 prosenttiyksiköllä, mikäli täyssähköisten työsuhdeautojen verokannuste jatkuisi nykyisen kaltaisena vuoden 2030 loppuun asti.
Autoalan Tiedotuskeskus toteutti alkuvuoden aikana kyselytutkimuksen työsuhdeauton haltijoille. Tulosten perusteella verokannuste on ollut erittäin tärkeä tekijä työsuhdeautokannan sähköistymiselle. Vain noin viidellä prosentilla täyssähköauton työsuhdeautokseen valinneella oli ennen nykyistä autoaan täyssähköauto työsuhdeautona. Vain noin kolmannes täyssähköisen työsuhdeautojen haltijoista arvioi valitsevansa seuraavaksi työsuhdeautokseen sähköauton, mikäli verokannuste poistuisi kokonaan.
Suomessa oli maaliskuun alkuun mennessä rekisterissä yhteensä noin 88000 täyssähköautoa ja noin 140000 ladattavaa hybridiä. Täyssähköautojen osuus koko autokannasta on kolme prosenttia ja ladattavien hybridien noin viisi prosenttia.