Kaupan liiton tiedotteen mukaan kauppa kasvaa, mutta verokiila syö kuluttajien ostovoimaa.
Vähittäiskaupan kasvu on tänä vuonna nopeaa, mutta hidastuu vähitellen pandemiaa edeltävälle uralle. Työllisyys ei aivan palaudu vuoden 2019 tasolle, ja kansainvälisen ja kotimaisen kilpailun luomat paineet toimintojen tehostamiselle ja automatisoinnille jatkuvat.
Samaan aikaan liiton mukaan palvelujen moninkertainen verokiila nostaa hintoja ja heikentää ostovoimaa. Työn verotuksen keventämisen pitäisikin liiton mielestä olla yksi hallituksen loppukauden päätoimista.
Alkuvuodesta 2020 Kaupan liitto ennakoi vähittäiskaupan kasvun hidastuvan talous- ja työllisyyskehityksen myötä. Korona kuitenkin muutti kerralla näkymiä.
Vaikka pandemia-aikana yksityinen kulutus kokonaisuudessaan supistui, vähittäiskauppa kasvoi, sillä esimerkiksi liikenteen, vapaa-ajan tapahtumien ja ravintoloiden osuudet kulutuskorista kutistuivat.
– Vähittäiskaupassa pohditaankin nyt pandemian luomien kulutustapojen pysyvyyttä, kun kilpailu asiakkaiden ajasta kovenee, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kuvailee tiedotteessa.
Syksyn edetessä pandemian tuoma ylimääräinen kasvusysäys hiipuu arjen palautuessa lähemmäs uutta normaalia. Kaupan liitto ennustaa vähittäiskaupan liikevaihdon määrän kasvavan tänä vuonna 3,5 prosenttia, jos uusia merkittäviä rajoituksia ei syksyllä enää määrätä. 2023 kasvu hidastuu lähelle aikaisempaa 1,5 prosentin kasvu-uraa.
Hurjasta noususta huolimatta vähittäiskaupan työllisyys ei aivan palaudu vuoden 2019 tasolle. Työllisyys ei myöskään kasva parina seuraavana vuonna, sillä kansainvälinen ja kotimainen kilpailu pitävät yllä tarvetta automatisaation ja digitalisaation mahdollistamalle toimintojen tehostamiselle.
Työvoimakustannukset hinnoissa
Suurin osuus vähittäiskaupan arvonlisäverottomista hinnoista on kotimaisia työvoimakuluja – joko kaupan suoraan maksamina tai välillisesti sen hankkimiin palveluihin ja tavaroihin sisältyen.
Kaupan tuotteisiin ja palveluihin kertyy paljon kotimaista työtä ja moninkertaisia verokiiloja erilaisten palvelu-, toimitus- ja hankintaketjujen kautta. Päällekkäiset verokiilat nostavat palkkakustannuksia ja hintoja sekä leikkaavat ostovoimaa.
– Ei olekaan ihme, että erikoiskauppa näkee korkean kotimaisen kustannustason ja heikon ostovoiman alan suuriksi tulevaisuudenhaasteiksi, Jaana Kurjenoja summaa erikoiskaupan haasteita.
Kuluttaja voi ohittaa moninkertaisten verokiilojen hintavaikutuksia ostamalla tuotteita digitaalisesti ulkomailta, esimerkiksi Kiinasta. Myös kauppa voi pyrkiä samaan: vähentämään kotimaisen työn osuutta hinnoissa.
– Paras ratkaisu olisi kuitenkin verokiilan kaventaminen työn verotusta keventämällä. Se parantaisi ostovoimaa nostamatta palkkakustannuksia, Kurjenoja korostaa tiedotteessa.
Kaupan kasvu luo työtä muille
Tarve kotimaisten palkkakustannusten vähentämiselle pitäisi Kaupan liiton mielestä huolestuttaa niin muita toimialoja kuin kotimaisia päättäjiäkin.
Kaupan luoma arvonlisä on viime vuosina kasvanut muuta taloutta nopeammin, ja hankinnoillaan ja investoinneillaan se on luonut kasvua myös muille aloille. Vähittäis- ja tukkukaupan (pois lukien autokauppa) välitön vaikutus bruttokansantuotteeseen on noin kahdeksan prosenttia, mutta kokonaisvaikutus on lähes tuplaten suurempi, kun myös välilliset vaikutukset muille aloille lasketaan mukaan.
– Mitä enemmän kauppa tilaa tuotteita ja palveluja kotimaasta, sitä enemmän muut toimialat ja koko kansantalous kaupan kasvusta hyötyvät, Kurjenoja muistuttaa.
Nykyään kauppa luo kasvua ja työpaikkoja tilaustensa ja investointiensa kautta varsinkin muille palvelualoille, joita se tarvitsee aikaisempaa enemmän toimintansa tueksi. Samalla kotimaisen logistiikka-alan ja teollisuuden osuudet kaupan luomasta kasvusta ja työllisyydestä ovat kutistuneet muutamassa vuodessa.
– Jos toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmät saadaan halvemmalla ja luotettavammin Saksasta, logistiikkapalvelut Virosta ja varastorobottien komponentit Koreasta, kaupan luoma kasvu valuu entistä enemmän muualle, Kurjenoja varoittaa.
Moninkertainen verokiila
Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemen mielestä Suomessa ei vieläkään ymmärretä kuluttajapalvelujen merkitystä talouskasvulle. Palveluista toivotaan jälleen kerran talouskasvun veturia, ja siksi niiden yksi suurimmista ongelmista, eli moninkertainen verokiila, olisi ratkaistava.
– Kotimaisen kaupan on toimittava kannattavasti keskellä kansainvälistä kilpailua, jotta se pystyisi luomaan kasvua laajasti. Siksi työn verotusta olisi pitkäjänteisesti kevennettävä, Mari Kiviniemi vaatii.
Kiviniemi jatkaa, että kauppa ei yleensä ole suuri yritystukien saaja eikä niiden perään paljoa myöskään huuda, mutta erikoiskaupan digitalisoimiseksi ja kansainvälistämiseksi tukea tarvitaan. Menestyvä kauppa luo liiketoimintamahdollisuuksia ympärilleen, ja myös siksi pääkonttoritoimintojen ja erilaisten klustereiden syntyminen kotimaahan on tärkeää.
– Esimerkiksi Business Finlandin järjestämät useamman vuoden ohjelmat kaupan yritysten kansainvälistämiseksi ovat olleet tarpeellisia, mutta liian vähäisiä, Kiviniemi toteaa.
Kiviniemellä on myös toive työperäisen maahanmuuton helpottamisesta pikaisesti. Se olisi hänen mukaansa olennaista koko kansantalouden huoltosuhteen kannalta, mutta tärkeää myös kaupalle ja sitä palveleville aloille.