Pääministeri Alexander Stubb visioi kokoomuksen puheenjohtajan ominaisuudessa Keskuskauppakamarin veropäivässä pari viikkoa sitten, mitä Suomessa pitäisi tehdä verotuksen suhteen ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen.
– Stubbin verolinjaukset ovat oikeansuuntaisia, mutta liian rajuja, arvioi Aalto-yliopiston vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas Verkkouutisille.
Stubbin mielestä veroaste pitäisi laskea eurooppalaiselle keskitasolle. EU28-maiden keskiarvo oli 39,4 prosenttia vuonna 2012. Suomen veroaste on valtiovarainministeriön mukaan tänä vuonna jo 45,8 prosenttia bruttokansantuotteesta.
– Ottaen huomioon valtion ja kuntien suuren alijäämän meillä ei ole varaa pudottaa veroastettamme eurooppalaiselle keskitasolle eli alle 40 prosentin. Eurooppalaisessa keskitasossa on mukana Viron kaltaisia maita, jotka eivät ole luonteeltaan hyvinvointivaltioita. Riittää, kun laskemme veroasteemme samalle tasolle, jolla nyt ovat Suomeen verrattavat maat eli vanhat EU-maat, Niskakangas sanoo.
Hänen mielestään realistinen tavoite olisi laskea bruttoveroaste sille tasolle, jolla se oli Kataisen hallituksen aloittaessa eli 42,5 prosenttia.
Valtiosihteeri Martti Hetemäen vetämä verotuksen kehittämistyöryhmä esitti vuonna 2010, että ansiotulojen verotusta pitäisi keventää kautta linjan kahdella miljardilla eurolla ja ylin rajaveroaste pitäisi alentaa noin 50 prosenttiin.
– Tämä on oikea ohjenuora seuraavan hallitusohjelman pohjaksi, Stubb sanoi puheessaan.
Kokoomuksen puheenjohtajan mielestä työn verotusta on kevennettävä kautta linjan – niin pienituloisten, keskituloisten kuin suurituloistenkin osalta. Näin veroprogressio ei kiristy. Myös työllistämisen sivukuluja on vähennettävä.
– Kaikki panokset olisi pantava ansiotulojen verotuksen keventämiseen. Korkein rajaveroaste tulisi asettaa 50 prosenttiin, niin kuin Hetemäki ja Stubb esittävät. Työllistämisen sivukuluja olisi alennettava yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi, Niskakangas tukee.
Yhdeksän miljardin leikkaukset
Palkkaveron kevennykset Stubb rahoittaisi julkisia menoja vähentämällä ja kulutusveroja kiristämällä.
Niskakankaan mukaan julkisia menoja on alennettava muutaman vuoden aikajanalla yhdeksällä miljardilla eurolla. Valtio ottaa uutta velkaa tänä vuonna 7,4 miljardia ja ensi vuonna 4,5 miljardia. Toisaalta kestävyysvajeen suuruudeksi on arvioitu noin yhdeksän miljardia euroa.
– Täytyisi saada tämä velkaantuminen pois ja lisäksi pitäisi alentaa bruttoveroastetta. Se on erittäin mittava haaste seuraavalle hallitukselle, Niskakangas toteaa.
Niskakankaan mielestä välilliset verot ovat jo nyt huipputasolla Suomessa. Välilliset verot ovat usein kulutusveroja, jotka kuluttaja maksaa tuotteen tai palvelun hinnassa, kuten arvonlisävero ja valmisteverot.
– Sieltä ei enää voida saada kovin paljon verotuloja. Sellaisia välillisiä veroja, jotka ovat yritysten kustannuksia, tulisi alentaa kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi, Niskakangas katsoo.
Niskakankaan mielestä veronkorotuspuolella tulisi ensisijaisesti tiivistää veropohjaa poistamalla erilaisia veronhuojennuksia. Myös Stubbin mielestä veropohjia on laajennettava esimerkiksi verotukia vähentämällä ja poistamalla.
– Seuraavaksi tulisi harkita arvonlisäveron korottamista, joka tosin ei ole täysin ongelmatonta. Ruoan arvonlisäveron korottaminen olisi perusteltua, Niskakangas näkee.
Palveluiden arvonlisävero on osa verokiilaa eli palkkakustannuksia, kun taas ruoan arvonlisävero ei juurikaan jyrkennä verokiilaa. Lisäksi alennetuista verokannoista ruoan arvonlisäverolla on suurin merkitys.
Edellyttää rakenneuudistusta
Stubbin mielestä myös yritys- ja pääomaverotusta on kevennettävä. Hänen mielestään kotimaista yrittäjyyttä, omistajuutta ja investointeja tuetaan keventämällä niihin kohdistuvaa verotaakkaa.
– Nykyinen yritys- ja pääomaverotus on sekava ja edellyttää rakenteellista uudistamista, Stubb linjasi.
Yritys- ja pääomaverotuksen keventämisestä Niskakangas on eri mieltä.
– Yritysverotus on nyt kilpailukykyisellä tasolla, kun verokanta on laskettu 20 prosenttiin. Tarvitaan vain vähäisiä rakenteellisia uudistuksia.
Niskakankaan mielestä myös osinkoverotus on kokonaisuutena oikealla tasolla, mutta vaatisi rakenteellisen uudistuksen.
– Pääomatulojen verotus on Suomessa ankaraa, mutta se ei merkittävästi haittaa kilpailukykyämme, Niskakangas perustelee.