Veroprofessorin mukaan Suomi ei saa enää kilpailuetua alhaisesta yhteisöverokannasta

Kansanedustajat Mika Lintilä (kesk.) ja Elina Lepomäki (kok.) eivät usko suureen veroremonttiin tällä vaalikaudella.

Aalto-yliopiston vero-oikeuden apulaisprofessorin Tomi Viitalan mukaan Suomen yhteisöverokannan alentamisesta syntynyt kilpailuetu on huvennut. Hallitus laski Suomen yhteisöverokantaa neljällä prosenttiyksiköllä viime vaalikaudella.

– Kaksikymmentä prosenttia on kilpailukykyinen, mutta ei siitä enää mitään kilpailuetua saada, Viitala sanoi Elinkeinoelämän keskusliiton veroseminaarissa tänään keskiviikkona.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Muut EU-maat ovat tulossa kovaa vauhtia Suomen tasolle ja sen alle. Iso-Britannia on alentamassa yhteisöveroa 17 prosenttiin. Myös muissa Pohjoismaissa yhteisöverokantoja on laskettu lähelle Suomen tasoa.

Yhteisöveron alennuksesta on sanottu, ettei se ole tuonut uusia työpaikkoja, ettei sillä ole ollut dynaamisia vaikutuksia ja että se on aiheuttanut suuret veronmenetykset.

Etlan tutkimusjohtajan Niku Määttäsen mielestä väitteet ovat perusteettomia. Hän totesi, ettemme tiedä, kuinka huonosti Suomella menisi, jos yhteisöveron alennusta ei olisi tehty.

Tutkittua tietoa yhteisöveron alentamisen vaikutuksista ei vielä ole.

Yhteisöverokantaa alennettava

Määttäsen mielestä yhteisöverokantaa pitäisi alentaa edelleen. Se kaventaisi oman ja vieraan pääoman veroeroa ja alentaisi investointien keskimääräistä verotusta.

Nykyisin omalla pääomalla rahoitettujen investointien verotus on ankarampaa kuin vieraalla pääomalla rahoitettujen, koska lainakorot saa vähentää verotuksessa. Määttäsen mukaan iso uudistus olisi normaalituoton verottomuus, eli jos lainakorkojen tapaan oman pääoman kustannukset saisi vähentää verotuksessa sekä yritys- että henkilötasolla.

Poimintoja videosisällöistämme

Lisäksi huojennetun osinkotulon tuottorajaa voitaisiin alentaa listaamattomissa yrityksissä ja poistaa euromääräinen raja. Silloin verotus olisi nykyistä neutraalimpaa listaamattomien yritysten kesken ja listautumiskynnys olisi matalampi.

Alkusyksystä puhuttaneesta investointivarauksesta Määttänen ei ole innostunut, sillä se monimutkaistaisi verotusta. Se ei myöskään helpottaisi rahoitusrajoitteita, sillä investointivaraus hyödyttäisi vain niitä yrityksiä, jotka tekevät jo voittoa. Investointivarauksella tarkoitetaan sitä, ettei yrityksen tarvitse maksaa yhteisöveroa voitosta, jos yritys investoi voiton.

Määttänen suhtautui epäillen myös Viron veromalliin, joka olisi ylisuuri kannustin kerryttää varallisuutta yrityksiin.

Ei suurta veroremonttia

Hallituspuolueiden kansanedustajat Mika Lintilä ja Elina Lepomäki eivät uskoneet suureen veroremonttiin tällä vaalikaudella. Hallituksen asettama verotyöryhmä pohtii parhaillaan verouudistusta valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtajan Terhi Järvikaren johdolla. Esityksiä odotetaan tammikuun loppuun mennessä.

Lintilä sanoi toivovansa, että päätöksiä tulisi investointien liikkeelle laittamisesta, aineettomien ja aineellisten rajauksesta sekä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksesta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Lepomäki kyseenalaisti, pitäisikö poliitikkojen edes vaikuttaa investointien liikkeelle laittoon.

Lepomäki heitti, että karsimalla tukiaisia miljardilla voitaisiin alentaa yhteisöveroa 6,5 prosenttiyksiköllä.

Lepomäki ja Lintilä olivat mukana veroseminaarin paneelikeskustelussa.

Mainos